Kognitiivisen ergonomian huomiointi hoitotyössä

Abstract

Tässä kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan kognitiivista ergonomiaa hoitotyössä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella kognitiivista ergonomiaa, siihen vaikuttavia tekijöitä hoitotyössä sekä kuormittuneisuuden vaikutuksia kognitiiviseen suorituskykyyn. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kognitiivisesta ergonomiasta, mitä se käytännössä on, mitkä tekijät siihen vaikuttavat, niin heikentäen kuin sitä parantaen. Lisäksi tavoitteena oli tarjota näkökulmia aivoterveyden huomioimisessa ja ylläpitämisessä.

Tutkimuksessa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jolla kartoitettiin kognitiivisen ergonomian kuormitustekijöiden yhteyksiä hoitotyössä. Ilmiön tutkiminen on kytkeytynyt myös affektiiviseen ergonomiaan ja sitoutumiseen, jotka vuorovaikuttavat toisiinsa. Käsitteiden avaaminen on tärkeää, jotta saadaan kokonaisvaltainen ymmärrys aihepiirin laajuudesta ja vaikutuksista. Analyysin mukaan kognitiivinen ergonomia vaikuttaa affektiivisten kokemusten kautta. Hyvin suunnitellut työtehtävät edistävät affektiivisten kokemusten syntymistä, jotka vahvistavat emotionaalista sitoutumista työorganisaatioon. Toisaalta huonosti hallitut tehtävät voivat aiheuttaa stressiä ja turhautumista, mikä heikentää kognitiivista ergonomiaa ja kuormittaa subjektiivista tiedonkäsittelyä lisäten henkistä kuormitusta. Tämä voi heikentää suoriutumista ja vaikuttaa negatiivisesti työtehtävissä hoitotyössä.

Tietoisuuden lisääminen kognitiivisista kuormitustekijöistä voi tukea hoitotyön kehittämistä, edistää aivoterveyttä ja kestävämpien työskentelytapojen omaksumista. Suotuisa kognitiivinen ergonomia voi myös parantaa työyhteisön dynamiikkaa, mikä on ajankohtaista nykyisessä työelämässä, jossa stressi ja henkinen kuormitus ovat tunnistettuja haasteita. Aiheen keskeisyydestä kertoo myös epäsuora viite työturvallisuus- ja työterveyshuoltolaissa. Säädökset ja suositukset tukevat työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kognitiivisen ergonomian huomioimista työpaikoilla. Aivoterveyden ja kognitiivisen ergonomian tukeminen on osa työpaikan yleistä turvallisuuskulttuuria ja työsuojelua. Tutkimuksen aiheesta nousi myös jatkotutkimusehdotuksia, kuten tutkia hoitotyön alakohtaisia kuormitustekijöitä, erityisesti eettisen ja affektiivisen kuormituksen näkökulmasta. Hoitotyön erityispiirteet, kuten empaattinen työote ja eettiset päätökset, luovat ainutlaatuisia kuormitustekijöitä, jotka vaikuttavat kognitiiviseen ja affektiiviseen ergonomiaan. Tämä tieto syventäisi ymmärrystä hoitotyön kuormituksen vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin ja suoriutumiseen. Tästä näkökulmasta jatkotutkimuksella saattaisi olla myös ergonomian lisäksi taloudellista merkittävyyttä.