Vårdarnas fördomar mot personer som lider av missbruk- Hur påverkar det vårdupplevelsen patienten får? : en kvalitativ deskriptiv litteraturöversikt

Abstract

Studien undersöker hur vårdpersonalens fördomar gentemot personer som lider av missbruk påverkar vårdupplevelsen patienten får. Syftet är att kartlägga förekomsten av fördomar och analysera deras inverkan på vårdkvaliteten. Forskningsfrågorna fokuserar på vilka typer av fördomar som finns och hur dessa kan påverka patienters vårdupplevelse. Studien genomfördes som en kvalitativ deskriptiv litteraturöversikt, där data samlades in från vetenskapliga artiklar publicerade mellan 2013 och 2024. Datainsamlingen skedde via databaserna CINAHL, SageJournals och EBSCO, och urvalet baserades på relevanta sökord kopplade till ämnet. Totalt inkluderades 15 artiklar, vilka analyserades deduktivt enligt Katie Erikssons teori om vårdlidande. De identifierade kategorierna var kränkning av patientens värde, fördömelse och straff, maktutövning samt utebliven vård. Resultaten visar att vårdpersonal ofta har negativa attityder gentemot patienter med missbruk, vilket kan resultera i diskriminering, otillräcklig smärtbehandling, försämrad kommunikation och begränsad tillgång till vård. Patienter med missbruk upplever ofta skam och stigma, vilket kan leda till att de undviker att söka vård. Språket och attityderna hos vårdpersonalen har en avgörande inverkan på patientens vårdupplevelse. Vidare framgår det att stigma och fördomar kan minska vårdkvaliteten genom att påverka vårdpersonalens beslutsfattande och engagemang. Studien drar slutsatsen att ökad utbildning och medvetenhet kan bidra till att minska stigma och förbättra vården för patienter med missbruk. Genom att aktivt arbeta med dessa frågor kan en mer jämlik och respektfull vårdmiljö skapas.

The study examines how healthcare professionals' biases against individuals with substance abuse affect the patient's healthcare experience. The aim is to map the prevalence of biases and analyze their impact on the quality of care. The research questions focus on what types of biases exist and how these may influence patients' experiences of healthcare. The study was conducted as a qualitative descriptive literature review, where data was collected from scientific articles published between 2013 and 2024. Data collection was carried out through the CINAHL, SageJournals, and EBSCO databases, and the selection was based on relevant search terms related to the subject. A total of 15 articles were included, which were analyzed deductively using Katie Eriksson's theory of care suffering. The identified categories were violation of patient dignity, judgment and punishment, power exertion, and lack of care. The results show that healthcare professionals often hold negative attitudes toward patients with substance abuse, which can lead to discrimination, minimization of pain and medical issues, impaired communication, and delays in the care process. Patients frequently experience shame, guilt, and stigmatization, which may discourage them from seeking care. The language used in healthcare and the attitudes of professionals can significantly impact the patient's experience. Furthermore, the study showed that stigma and biases can reduce the quality of care by influencing healthcare professionals' decision-making and engagement. The study concludes that increased education and awareness in healthcare can reduce stigma and improve care for patients with substance abuse. By addressing these issues, a more equal and respectful healthcare environment can be created.

Opinnäytetyö tarkastelee, kuinka hoitohenkilökunnan ennakkoluulot päihdeongelmaisia kohtaan vaikuttavat potilaan hoitokokemukseen. Tavoitteena on kartoittaa ennakkoluulojen esiintyvyyttä ja analysoida niiden vaikutusta hoidon laatuun. Tutkimuskysymykset keskittyvät siihen, millaisia ennakkoluuloja esiintyy ja kuinka ne voivat vaikuttaa potilaiden hoitokokemukseen. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa aineisto kerättiin tieteellisistä artikkeleista, jotka oli julkaistu vuosina 2013–2024. Aineistonkeruu suoritettiin CINAHL-, SageJournals- ja EBSCO-tietokannoista, ja artikkelien valinta perustui aiheeseen liittyviin hakusanoihin. Yhteensä opinnäytetyöhön sisällytettiin 15 artikkelia, jotka analysoitiin deduktiivisesti Katie Erikssonin hoitokärsimyksen teorian avulla. Tunnistetut kategoriat olivat potilaan arvon loukkaaminen, tuomitseminen ja rankaiseminen, vallankäyttö sekä hoidon laiminlyönti. Tulokset osoittavat, että hoitohenkilökunta suhtautuu usein kielteisesti päihdeongelmaisiin potilaisiin, mikä voi johtaa syrjintään, kivun ja lääketieteellisten ongelmien vähättelyyn, heikentyneeseen kommunikaatioon ja viivästyksiin hoitoprosessissa. Potilaat kokevat usein häpeää, syyllisyyttä ja leimautumista, mikä voi estää heitä hakeutumasta hoitoon. Hoitohenkilökunnan käyttämä kieli ja asenteet voivat merkittävästi vaikuttaa potilaan kokemukseen. Lisäksi tutkimus osoitti, että stigma ja ennakkoluulot voivat heikentää hoidon laatua vaikuttamalla hoitohenkilökunnan päätöksentekoon ja sitoutumiseen. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että koulutuksen ja tietoisuuden lisääminen terveydenhuollossa voi vähentää stigmaa ja parantaa hoitoa päihdeongelmaisille potilaille. Näihin ongelmiin puuttumalla voidaan luoda tasavertaisempi ja kunnioittavampi hoitoympäristö.