Psykologisen turvallisuuden johtaminen lastensuojelun avohuollossa
Karla, Reea-Maria (2025)
Karla, Reea-Maria
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505069348
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505069348
Tiivistelmä
Psykologinen turvallisuus koetaan työyhteisössä keskeiseksi, koska sen avulla luodaan pohja avoimelle vuorovaikutukselle, luottamukselle ja rohkeudelle tuoda esiin ideoita sekä huolenaiheita. Lastensuojelun avohuollon sosiaalityöhön sisältyy paljon vaativan asiakastyön elementtejä, sillä työssä edellytetään vahvaa ammattitaitoa, kykyä käsitellä tunteita herättäviä tilanteita ja tehdä vaikeita päätöksiä. Psykologisen turvallisuuden johtamisen tutkiminen koetaan olennaiseksi, jotta voidaan ymmärtää ja edistää työntekijöiden työhyvinvointia, oppimista, innovaatioita ja tuloksellisuutta luomalla ilmapiirejä, joissa työntekijät uskaltavat olla avoimia ja tuoda esiin ideoitaan.
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella lastensuojelun avohuollon työntekijöiden kokemuksia psykologisesta turvallisuudesta suhteessa esihenkilöiden johtamiskäytäntöihin. Näin voidaan lisätä ymmärrystä siitä, miten johtaminen vaikuttaa psykologiseen turvallisuuteen sekä tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää esihenkilöiden johtamiskäytäntöjen kehittämisessä psykologisen turvallisuuden edistämiseksi.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä ja aineisto kerättiin sekä kyselyllä että teemahaastatteluilla. Aineistonkeruussa hyödynnettiin Edmondsonin seitsemän väittämän kyselyä psykologisen turvallisuuden nykytilan selvittämiseksi ja siitä poimittuja psykologiseen turvallisuuteen liittyviä ilmiöitä. Aineisto analysoitiin deduktiivisesti eli yleisestä yksityiseen teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Kyselytulokset osoittivat, että hyvinvointialueen lastensuojelun avohuollossa oli kehittämistarpeita psykologisessa turvallisuudessa. Erityisesti eriävät mielipiteet, vaikeat asiat ja riskinotto edellyttivät huomiota. Esihenkilöiltä ja työyhteisöltä vaadittiin toimia avoimen keskustelun ja luottamuksen edistämiseksi.
Haastattelutulokset tukivat Edmondsonin psykologisen turvallisuuden teoriaa. Esihenkilöiden toiminta vastasi keskeisiä elementtejä, kuten avoimuutta, luottamusta ja oppimista. Teoria osoittautui toimivaksi myös lastensuojelun avohuollon kontekstissa.
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella lastensuojelun avohuollon työntekijöiden kokemuksia psykologisesta turvallisuudesta suhteessa esihenkilöiden johtamiskäytäntöihin. Näin voidaan lisätä ymmärrystä siitä, miten johtaminen vaikuttaa psykologiseen turvallisuuteen sekä tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää esihenkilöiden johtamiskäytäntöjen kehittämisessä psykologisen turvallisuuden edistämiseksi.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä ja aineisto kerättiin sekä kyselyllä että teemahaastatteluilla. Aineistonkeruussa hyödynnettiin Edmondsonin seitsemän väittämän kyselyä psykologisen turvallisuuden nykytilan selvittämiseksi ja siitä poimittuja psykologiseen turvallisuuteen liittyviä ilmiöitä. Aineisto analysoitiin deduktiivisesti eli yleisestä yksityiseen teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Kyselytulokset osoittivat, että hyvinvointialueen lastensuojelun avohuollossa oli kehittämistarpeita psykologisessa turvallisuudessa. Erityisesti eriävät mielipiteet, vaikeat asiat ja riskinotto edellyttivät huomiota. Esihenkilöiltä ja työyhteisöltä vaadittiin toimia avoimen keskustelun ja luottamuksen edistämiseksi.
Haastattelutulokset tukivat Edmondsonin psykologisen turvallisuuden teoriaa. Esihenkilöiden toiminta vastasi keskeisiä elementtejä, kuten avoimuutta, luottamusta ja oppimista. Teoria osoittautui toimivaksi myös lastensuojelun avohuollon kontekstissa.