Vanhempien tai huoltajien mielenterveyshaasteiden merkitys varhaiskasvatusikäiseen lapseen ja vanhemmuuteen
Kivimäki, Eveliina; Vuorela, Helmiina (2025)
Kivimäki, Eveliina
Vuorela, Helmiina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050910218
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050910218
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää vanhempien tai huoltajien mielenterveyshaasteiden merkitystä varhaiskasvatusikäisen lapsen sekä vanhemman tai huoltajan arkeen. Tavoitteena oli selvittää, miten vanhemman tai huoltajan mielenterveyshaasteet ilmenevät lapsen hyvinvoinnissa sekä millainen merkitys mielenterveyshaasteilla on vanhemman tai huoltajan käyttäytymiseen, toimintaan ja vanhemmuuden rooliin. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta mielenterveyshaasteiden yleisyydestä lapsiperheissä, vähentää niihin liittyvää stigmaa rohkaista vanhempia tai huoltajia hakeutumaan tuen piiriin. Teoriaosuudessa avattiin mielenterveyden ja mielenterveyshäiriöiden määritelmää, sekä käsiteltiin vanhemman tai huoltajan mielenterveyshaasteiden merkitystä vanhemmuuteen ja lapsen hyvinvointiin. Lisäksi tarkasteltiin lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin suojatekijöitä sekä varhaiskasvatuksen roolia lapsen ja vanhemman tukemissa. Teoriaosuudessa käsiteltiin myös kiintymyssuhdeteoriaa ja -malleja sekä mielenterveyshaasteiden merkitystä vanhemman ja lapsen väliseen kiintymyssuhteeseen.
Opinnäytetyössämme käytettiin pääasiassa kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, mutta tutkimuksessa esiintyi myös kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän piirteitä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-kyselylomaketta, jonka jaoimme seitsemään eri Facebook-ryhmään. Kyselyyn vastasivat 0–6-vuotiaiden lasten vanhemmat tai huoltajat, jotka kokevat mielenterveyshaasteita. Kyselymme oli avoinna aikavälillä 14.2.2025-28.2.2025, jonka aikana kerättiin yhteensä 131 vastausta. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä ja tilastotieteellisiä menetelmiä.
Tutkimustuloksista ilmeni, että suurin osa kyselyyn vastanneista vanhemmista tai huoltajista koki mielenterveyshaasteita. Masennushäiriö oli yleisin mielenterveyshäiriödiagnoosi vastaajien keskuudessa. Tulokset osoittivat, että vanhemmat tai huoltajat kokivat mielenterveyshaasteiden näkyvän heidän arjessaan moninaisesti, sillä valittujen vastausten lukumäärä oli yli 800, kysyttäessä miten mielenterveyshaasteet näkyvät arjessasi. Lähes jokainen vanhemmista tai huoltajista koki mielenterveyshaasteidensa näkyvän väsymyksenä ja uupumuksena. Tuloksista ilmeni, että vanhemman tai huoltajan mielenterveyshaasteet näkyivät myös lapsen arjessa moninaisesti, sillä valittujen vastausten lukumäärä oli yli 200. Merkitys lapsen arkeen osoittautui enimmäkseen lapsen tunnesäätelyn haasteina.
Opinnäytetyössämme käytettiin pääasiassa kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, mutta tutkimuksessa esiintyi myös kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän piirteitä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-kyselylomaketta, jonka jaoimme seitsemään eri Facebook-ryhmään. Kyselyyn vastasivat 0–6-vuotiaiden lasten vanhemmat tai huoltajat, jotka kokevat mielenterveyshaasteita. Kyselymme oli avoinna aikavälillä 14.2.2025-28.2.2025, jonka aikana kerättiin yhteensä 131 vastausta. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä ja tilastotieteellisiä menetelmiä.
Tutkimustuloksista ilmeni, että suurin osa kyselyyn vastanneista vanhemmista tai huoltajista koki mielenterveyshaasteita. Masennushäiriö oli yleisin mielenterveyshäiriödiagnoosi vastaajien keskuudessa. Tulokset osoittivat, että vanhemmat tai huoltajat kokivat mielenterveyshaasteiden näkyvän heidän arjessaan moninaisesti, sillä valittujen vastausten lukumäärä oli yli 800, kysyttäessä miten mielenterveyshaasteet näkyvät arjessasi. Lähes jokainen vanhemmista tai huoltajista koki mielenterveyshaasteidensa näkyvän väsymyksenä ja uupumuksena. Tuloksista ilmeni, että vanhemman tai huoltajan mielenterveyshaasteet näkyivät myös lapsen arjessa moninaisesti, sillä valittujen vastausten lukumäärä oli yli 200. Merkitys lapsen arkeen osoittautui enimmäkseen lapsen tunnesäätelyn haasteina.