Koulutuksen merkitys hoitohenkilökunnan osaamiseen ja käytäntöihin kohdata muistisairas potilas
Tuori, Hanna (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050910151
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050910151
Tiivistelmä
Iäkkään väestönosan määrä kasvaa ja yhä useampi saavuttaa pitkän iän. Muistisairaudet ovat yleisimpiä ikääntyneiden pitkäaikaissairauksia, joten muistisairautta sairastavia on entistä enemmän. Väestön ikärakenteen muutos näkyy myös potilaiden keski-iässä; sairaaloiden osastoilla on entistä enemmän ikääntyneitä huonokuntoisia ja ennen kaikkea kognitiivisesti hauraita potilaita. Muuttunut tilanne edellyttää myös hoitotyön jatkuvaa kehittämistä.
Sairaanhoitajan peruskoulutukseen sisältyy keskimäärin vain viiden opintopisteen verran geriatrisen hoitotyön opintoja. Määrä on vähäinen, kun otetaan huomioon muistisairaiden ihmisten moninaiset oireet, kognitiiviset muutokset ja heidän kohtaamisensa osaamistarpeet. Lisäkoulutukselle on tarvetta etenkin sairaalaympäristössä, jotta hoitotyön keinot vastaisivat paremmin potilaiden tarpeisiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää hoitohenkilöstön osaamista muistisairaan potilaan kohtaamisessa. Tavoitteena oli selvittää, voidaanko lyhytkestoisella koulutuksella vaikuttaa henkilöstön asenteisiin ja toimintamalleihin. Koulutusinterventio järjestettiin yleislääketieteen sairaalaosaston viidelle hoitajalle kolmella erillisellä tapaamiskerralla. Tutkimuskysymyksiin vastausten saamiseksi kerättiin aineistoa haastattelemalla koulutusryhmää kahdesti koulutuksen aikana. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella koulutukseen osallistuneet hoitajat pystyivät paremmin arvioimaan omaa työskentelytapaansa kohdatessaan muistisairaita potilaita. Koulutuksen myötä hoitajat olivat tietoisesti muuttaneet toimintaansa muistisairaiden potilaiden kanssa toimiessaan. Koulutus auttoi heitä palauttamaan mieleen jo aiemmasta tuttuja vuorovaikutuskeinoja, lisäsi kykyä asettua muistisairaan potilaan asemaan sekä muutti heidän asenteitaan myönteisemmiksi. Haastattelujen perusteella haastavat vuorovaikutustilanteet olivat mahdollisesti vähentyneet. Tiedon ja osaamisen jakaminen osaston muulle henkilöstölle koettiin haastavaksi. Sairaalaosastoilla tarvitaan lisää koulutusta muistisairaiden potilaiden kohtaamisesta ja on tärkeää suunnitella toimenpiteitä, joilla tuetaan koko henkilöstön osaamisen kehittymistä ja yhtenevien käytänteiden muodostumista.
Sairaanhoitajan peruskoulutukseen sisältyy keskimäärin vain viiden opintopisteen verran geriatrisen hoitotyön opintoja. Määrä on vähäinen, kun otetaan huomioon muistisairaiden ihmisten moninaiset oireet, kognitiiviset muutokset ja heidän kohtaamisensa osaamistarpeet. Lisäkoulutukselle on tarvetta etenkin sairaalaympäristössä, jotta hoitotyön keinot vastaisivat paremmin potilaiden tarpeisiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää hoitohenkilöstön osaamista muistisairaan potilaan kohtaamisessa. Tavoitteena oli selvittää, voidaanko lyhytkestoisella koulutuksella vaikuttaa henkilöstön asenteisiin ja toimintamalleihin. Koulutusinterventio järjestettiin yleislääketieteen sairaalaosaston viidelle hoitajalle kolmella erillisellä tapaamiskerralla. Tutkimuskysymyksiin vastausten saamiseksi kerättiin aineistoa haastattelemalla koulutusryhmää kahdesti koulutuksen aikana. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella koulutukseen osallistuneet hoitajat pystyivät paremmin arvioimaan omaa työskentelytapaansa kohdatessaan muistisairaita potilaita. Koulutuksen myötä hoitajat olivat tietoisesti muuttaneet toimintaansa muistisairaiden potilaiden kanssa toimiessaan. Koulutus auttoi heitä palauttamaan mieleen jo aiemmasta tuttuja vuorovaikutuskeinoja, lisäsi kykyä asettua muistisairaan potilaan asemaan sekä muutti heidän asenteitaan myönteisemmiksi. Haastattelujen perusteella haastavat vuorovaikutustilanteet olivat mahdollisesti vähentyneet. Tiedon ja osaamisen jakaminen osaston muulle henkilöstölle koettiin haastavaksi. Sairaalaosastoilla tarvitaan lisää koulutusta muistisairaiden potilaiden kohtaamisesta ja on tärkeää suunnitella toimenpiteitä, joilla tuetaan koko henkilöstön osaamisen kehittymistä ja yhtenevien käytänteiden muodostumista.