Työpajanuorten onnistumisen kokemuksia lasten seikkailuradan rakentajana ja ohjaajana

Abstract

Toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin Nurmijärven kunnan nuorten työpajalla tammi–toukokuun 2014 aikana noin kerran viikossa ulkopuolisen ohjaajan järjestäminä pajapäivinä. Seitsemän nuorta suunnitteli ja rakensi lavasteet tarinalliseen seikkailurataan kunnan nuorisotoimen järjestämille päiväkoti- ja alakoululapsille suunnatuille toimintapäiville. Lopuksi kahden viikon ajan nuoret osallistuivat lasten ohjaamiseen rakentamallaan radalla.

Opinnäytetyön taustalla oli ohjaustoiminnan opintojen ohella messu- ja näyttelyrakennusalan kokemus, jota hyödynnettiin lavasteiden rakentamisessa ja pystytyksessä. Työpajatoiminnan tutkimusten ja käsityötaidon asiantuntijalähteiden avulla paneuduttiin olemassa olevaan tietoon konkreettisen työn tekemisen kokemuksista.

Seikkailurataprojektin aikana havainnoitiin nuorten onnistumisen kokemuksia käsityötaitoa vaativissa tehtävissä, jotka liittyvät pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen projektiin. Projektin lopuksi yksilöhaastatteluissa selvitettiin teemojen avulla, miten projektityöskentelyllä voidaan tukea nuorten onnistumisen kokemuksia.

Haastattelujen ja havainnoinnin tulokset osoittivat, että nuoret kokivat pajalla työskentelyn rauhattomana ja projektin liian hitaana. Nuorille työpajan yhteisö on tärkeä, ja sen luottamuksellisia suhteita kannattaa vaalia sopimalla käytännöistä ja toiminnan tavoitteista yhdessä. Työpajan työrauhaa voidaan parantaa muuttamalla tilassa tapahtuvien toimintojen sijaintia, jolloin käsitöiden avulla voidaan tukea nuorten luovuutta ja itsetuntoa.

The purpose of this thesis was to explore successful experiences of young unemployed people working in the municipal youth workshop at Nurmijärvi. The thesis was implemented during a project in which seven young persons designed and constructed an adventure track for children aged 3 to 9 years. The process took five months in 2014 and was led by the author. First, the young people met once a week to plan and construct the adventure track and finally, during two weeks, they guided children from local daycare centres and comprehensive schools through the adventure track in the roles of their self-created pirate tale.

The former expertise on fair constructions encouraged the author to share her knowledge and inspiration with the young people at the workshop. Theoretical background was collected from previous research on youth workshops. Further theoretical information was composed of praxis and source material of creative work and handicrafts as rehabilitation.

The information was collected through observations during the project. Finally, the young participants were interviewed individually about their experiences of successful moments in creating the handicrafted settings and guiding the children. They were also asked what helped them in or prevented from gaining the successful experiences.

The interviews and observations indicated that the young participants of the project found the working environment restless and the project too slow. Rearranging the premises and workstations can enhance peaceful working environment. The community at the workshop is important for the young unemployed people. Confidential relations and higher motivation could be achieved by making joint agreements about common practices and goals.