React-komponenttikirjastot digipalvelulain saavutettavuusvaatimusten näkökulmasta
Kuismin, Katariina (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050910236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050910236
Tiivistelmä
Digitaalisten palvelujen saavutettavuus on tärkeää, jotta kaikki käyttäjät pystyvät käyttämään niitä riippumatta esimerkiksi vammasta tai rajoitteesta. Palvelujen tulee olla suunniteltu niin, että ne toimivat avustavien teknologioiden avulla. Vuonna 2019 voimaan tulleen digipalvelulain saavutettavuusvaatimusten piiriin on tullut uusia palveluja, joiden tulee olla vaatimusten mukaisia siirtymäajan päätyttyä 28.6.2025.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka Reactilla toteutetussa front end -ohjelmistokehityksessä voidaan ottaa huomioon saavutettavuus. Tutkimuksen alaongelmina tarkasteltiin, millaisia mahdollisuuksia React-komponenttikirjastot tarjoavat saavutettavuuteen ja miten digipalvelulain vaatimukset voidaan huomioida React-ohjelmoinnissa. Työn tietoperustassa käsiteltiin saavutettavuutta, digipalvelulakia, WCAG-ohjeistusta, WAI-ARIA-standardia sekä Reactin saavutettavuutta.
Tutkimus tehtiin analysoimalla kolmen suositun React-käyttöliittymäkirjaston dokumentaatioita laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2024. Dokumentaatioista etsittiin mainintoja saavutettavuudesta, WCAG-standardista ja WAI-ARIA-standardista. Saavutettavuuteen liittyviä mainintoja verrattiin WCAG 2.1 -standardin neljään saavutettavuusperiaatteeseen ja niiden alla olevaan 13 ohjeeseen. Kirjastojen saavutettavuustietoja vertailtiin lopuksi keskenään.
Tutkimuksessa selvisi, että saavutettavuustietojen laajuus vaihteli komponenttikirjastojen välillä. Ainoastaan yhden kirjaston dokumentaatio sisälsi erillisen saavutettavuussivun, ja kirjastojen välillä oli eroa myös komponentteihin liittyvän saavutettavuusohjeistuksen määrässä. WCAG-ohjeistus oli mainittu yhden kirjaston dokumentaatiossa ja WAI-ARIA puolestaan kahdessa kirjastossa. Kirjastot erosivat toisistaan myös siinä, kuinka paljon WCAG-ohjeistuksen sisältämiä asioita niissä mainittiin. Lisäksi selvisi, että Reactin omassa dokumentaatiossa ei ole tällä hetkellä erillistä saavutettavuussivua.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että tutkimuksen kohteena olleet React-komponenttikirjastot tarjoavat mahdollisuuksia ja ohjeistusta saavutettavan ja digipalvelulain mukaisen digipalvelun rakentamiseen, mutta saavutettavuustietojen dokumentoinnissa on vaihtelua. Dokumentaatiosta olisi hyvä löytyä kirjaston saavutettavuudesta kertova sivu, erilliset saavutettavuustiedot jokaisen komponentin tiedoissa sekä tieto siitä, mitä saavutettavuusstandardia kirjasto noudattaa.
Puutteelliset tai hankalasti löydettävissä olevat saavutettavuustiedot voivat vaikeuttaa digipalvelulain noudattamista ja aiheuttaa ongelmia sekä lain piirissä oleville organisaatioille että digitaalisen palvelun käyttäjille. Ohjelmistokehittäjillä olisikin hyvä olla osaamista saavutettavuudesta ja WCAG-ohjeistuksesta. Kirjastojen omat dokumentaatiot eivät välttämättä anna objektiivista kuvaa niiden saavutettavuudesta, joten asiaa olisi hyvä tutkia myös käytännössä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka Reactilla toteutetussa front end -ohjelmistokehityksessä voidaan ottaa huomioon saavutettavuus. Tutkimuksen alaongelmina tarkasteltiin, millaisia mahdollisuuksia React-komponenttikirjastot tarjoavat saavutettavuuteen ja miten digipalvelulain vaatimukset voidaan huomioida React-ohjelmoinnissa. Työn tietoperustassa käsiteltiin saavutettavuutta, digipalvelulakia, WCAG-ohjeistusta, WAI-ARIA-standardia sekä Reactin saavutettavuutta.
Tutkimus tehtiin analysoimalla kolmen suositun React-käyttöliittymäkirjaston dokumentaatioita laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2024. Dokumentaatioista etsittiin mainintoja saavutettavuudesta, WCAG-standardista ja WAI-ARIA-standardista. Saavutettavuuteen liittyviä mainintoja verrattiin WCAG 2.1 -standardin neljään saavutettavuusperiaatteeseen ja niiden alla olevaan 13 ohjeeseen. Kirjastojen saavutettavuustietoja vertailtiin lopuksi keskenään.
Tutkimuksessa selvisi, että saavutettavuustietojen laajuus vaihteli komponenttikirjastojen välillä. Ainoastaan yhden kirjaston dokumentaatio sisälsi erillisen saavutettavuussivun, ja kirjastojen välillä oli eroa myös komponentteihin liittyvän saavutettavuusohjeistuksen määrässä. WCAG-ohjeistus oli mainittu yhden kirjaston dokumentaatiossa ja WAI-ARIA puolestaan kahdessa kirjastossa. Kirjastot erosivat toisistaan myös siinä, kuinka paljon WCAG-ohjeistuksen sisältämiä asioita niissä mainittiin. Lisäksi selvisi, että Reactin omassa dokumentaatiossa ei ole tällä hetkellä erillistä saavutettavuussivua.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että tutkimuksen kohteena olleet React-komponenttikirjastot tarjoavat mahdollisuuksia ja ohjeistusta saavutettavan ja digipalvelulain mukaisen digipalvelun rakentamiseen, mutta saavutettavuustietojen dokumentoinnissa on vaihtelua. Dokumentaatiosta olisi hyvä löytyä kirjaston saavutettavuudesta kertova sivu, erilliset saavutettavuustiedot jokaisen komponentin tiedoissa sekä tieto siitä, mitä saavutettavuusstandardia kirjasto noudattaa.
Puutteelliset tai hankalasti löydettävissä olevat saavutettavuustiedot voivat vaikeuttaa digipalvelulain noudattamista ja aiheuttaa ongelmia sekä lain piirissä oleville organisaatioille että digitaalisen palvelun käyttäjille. Ohjelmistokehittäjillä olisikin hyvä olla osaamista saavutettavuudesta ja WCAG-ohjeistuksesta. Kirjastojen omat dokumentaatiot eivät välttämättä anna objektiivista kuvaa niiden saavutettavuudesta, joten asiaa olisi hyvä tutkia myös käytännössä.