Kasvukunnon parantaminen Viljakallio oy:n pelloilla
Suutari, Markus (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050810045
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050810045
Tiivistelmä
Työn toimeksiantajana on gluteenittomia kasveja luonnonmukaisesti tuottava Viljakallio Oy. Työssä etsitään kohdetilalle toimintatapoja kehittää entisestään maan kasvukuntoa, sekä jaetaan muille kokemuksia tilalla toteutetuista toimenpiteistä kasvukunnon parantamiseksi.
Maan kasvukunto voidaan jakaa fysikaaliseen, kemialliseen ja biologiseen kasvukuntoon. Käytännön toimissa nämä osa-alueet vaikuttavat vahvasti toisiinsa, eikä jaottelu ole aina kovin helppoa.
Maahan rakenteen pitäisi mahdollistaa suuri huokoisuus. Tavoite on, että maan tilavuudesta puolet olisi huokostilaa, josta puolet täyttää vesi ja puolet ilma.
Maan happamuus on tärkeä olla halutulla tasolla ja eri ravinteiden määrät tasapainossa.
Kohdetilalla on viimevuosina panostettu kasvipeitteisyyden pitämiseen korkeana. Lisäksi on etsitty toimivia kevyitä muokkaustapoja ja kasveja, joiden varjostuksella voidaan vähentää mekaanista rikantorjuntaa.
Positiivisia tuloksia on saatu etenkin virnapitoisen maanparannuskasviseoksen käytöstä rikkakasvien tukahduttamiseen ja talviaikaiseksi maan peittäväksi katekerrokseksi. Syysrypsin käytöstä talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäykseen kaurakasvustoa edeltävänä talvena on positiivisimmat kokemukset niiltä vuosilta, kun se ei ole kunnolla talvehtinut. Talvehtimisvuosina kaurasadot ovat olleet hyvin verrokkilohkojen kaltaisia. Timotein käytöstä talviaikaisena kasvipeitteenä on lupaavimmat tulokset silloin kun jäännösviljaa on itänyt timotein avuksi luomaan kilpailua rikkoja vastaan.
Jankkuroinnin hyödyt olivat haastavia arvioida lyhyellä aikavälillä. Jankkurin ominaisuuksien kanssa oli ongelmia, sillä se ei usein pysynyt säädetyssä työsyvyydessä.
Maan kasvukunto voidaan jakaa fysikaaliseen, kemialliseen ja biologiseen kasvukuntoon. Käytännön toimissa nämä osa-alueet vaikuttavat vahvasti toisiinsa, eikä jaottelu ole aina kovin helppoa.
Maahan rakenteen pitäisi mahdollistaa suuri huokoisuus. Tavoite on, että maan tilavuudesta puolet olisi huokostilaa, josta puolet täyttää vesi ja puolet ilma.
Maan happamuus on tärkeä olla halutulla tasolla ja eri ravinteiden määrät tasapainossa.
Kohdetilalla on viimevuosina panostettu kasvipeitteisyyden pitämiseen korkeana. Lisäksi on etsitty toimivia kevyitä muokkaustapoja ja kasveja, joiden varjostuksella voidaan vähentää mekaanista rikantorjuntaa.
Positiivisia tuloksia on saatu etenkin virnapitoisen maanparannuskasviseoksen käytöstä rikkakasvien tukahduttamiseen ja talviaikaiseksi maan peittäväksi katekerrokseksi. Syysrypsin käytöstä talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäykseen kaurakasvustoa edeltävänä talvena on positiivisimmat kokemukset niiltä vuosilta, kun se ei ole kunnolla talvehtinut. Talvehtimisvuosina kaurasadot ovat olleet hyvin verrokkilohkojen kaltaisia. Timotein käytöstä talviaikaisena kasvipeitteenä on lupaavimmat tulokset silloin kun jäännösviljaa on itänyt timotein avuksi luomaan kilpailua rikkoja vastaan.
Jankkuroinnin hyödyt olivat haastavia arvioida lyhyellä aikavälillä. Jankkurin ominaisuuksien kanssa oli ongelmia, sillä se ei usein pysynyt säädetyssä työsyvyydessä.