Ammatillisen erityisoppilaitoksen opiskelijoiden koululounaalle osallistuminen

Abstract

Kouluruokailu on merkittävä osa opiskelua. Koululounaalla on todettu olevan suora yhteys opiskelijan oppimiseen ja jaksamiseen. Lounaan väliin jättäminen näyttäytyy usein väsymyksenä, uupumuksena, mielialan vaihteluina ja keskittymisvaikeuksina. Koulussa syöty lounas tukee kokonaisvaltaista ja tasapainoista ruokailua, joka mahdollisesti edistää opiskelijan ruokailutottumuksia myös tulevaisuudessa.

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää ammatillisen erityisoppilaitoksen opiskelijoiden kouluruokailuun liittyviä haasteita. Lisäksi tavoitteena on saada tietoa siitä, miksi vaativan erityisen tuen tarpeen omaavat opiskelijat eivät syö tarpeeksi monipuolisesti ja lautasmallia noudattaen koululounaalla.

Opiskelijoiden ruokailuun liittyviä haasteita selvitettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kysely tehtiin Webropol-ohjelmalla ja toteutettiin 10.–14.3.2025. Selvityksessä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta. Kyselyyn vastasi 41 opiskelijaa, joiden ikäjakauma oli 15–27 vuotta. Vastausprosentiksi muodostui 58 prosenttia. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää haasteiden syvällisempään ymmärtämiseen. Kymmentä vapaaehtoista opiskelijaa haastateltiin 25.–27.3.2025.

Kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusten tuloksista selvisi, että opiskelijat syövät koululounaan lähes joka päivä. Monipuolinen ja lautasmallin mukainen ruokailu ei toteudu ravitsemussuositusten mukaisesti, mutta opiskelijoiden tietämys aiheesta on suhteellisen vakaalla pohjalla: opiskelijat kertovat tietävänsä, mitä monipuolinen ruokailu tarkoittaa, mutta se ei erinäisistä syistä toteudu. Ruokakäyttäytymiseen vaikuttivat suuresti ruoan maku, koostumus ja sosiaalinen sekä fyysinen ympäristö.

Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa ruokapalveluiden ja koulukäytäntöjen kehittämiseen. Kehittämissuunnitelmassa esitetään konkreettisia keinoja, joita voidaan käyttää vaativan erityisen tuen opiskelijoiden kouluruokailun edistämiseen. Lisäksi huoltajat ja erityisnuorten kanssa työskentelevät henkilöt hyötyvät tutkimuksesta saadessaan ymmärrystä nuorten ruokailuun liittyvistä haasteista.