Ikäystävälliset puistot Vantaalla : kohti iäkkäiden hyvinvointia vahvemmin tukevia viherympäristöjä
Veijalainen, Laura (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050910237
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025050910237
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella, miten puistoja voidaan suunnitella ikäystävällisemmiksi Vantaan viheraluekehittämisen yhteydessä. Väestön ikääntyminen korostaa tarvetta kaupunkiympäristöille, jotka tukevat iäkkäiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Työ toteutettiin Vantaan kaupungin toimeksiannosta seurauksena kaupunginvaltuuston päätökseen toteuttaa Vantaalle seitsemän ikäystävällistä puistoa vuosien 2026–2030 aikana.
Suomen väestö ikääntyy nopeasti ja Vantaalla yli 75-vuotiaiden määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2045 mennessä. Iäkkäiden toimintakykyä ja hyvinvointia tukevan kaupunkisuunnittelun, ja siten myös puisto- ja viheralueiden ikäystävällisen suunnittelun rooli tulee väestörakenteen muutoksen myötä korostumaan merkittävästi lähitulevaisuudessa.
Ikäystävällisten periaatteiden mukaan suunnitellut puistot voivat edistää iäkkäiden ihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia tarjoamalla puitteet fyysisen kunnon ylläpitämiseksi, mahdollistamalla sosiaalisen kanssakäymisen ja edistämällä henkistä hyvinvointia. Samalla ne toimivat viihtyisinä ja saavutettavina virkistysalueina kaikille käyttäjille, riippumatta iästä tai toimintakyvystä. Kun ympäristö suunnitellaan esteettömäksi ja monipuoliseksi, se palvelee koko yhteisöä lapsiperheistä nuoriin ja aikuisista ikääntyneisiin tukien samalla sukupolvien välistä kohtaamista, yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta.
Tutkimusmenetelminä käytettiin asukkaille suunnattua kyselyä, asukastilaisuuden keskusteluja ja asiantuntijahaastatteluja. Tiedonkeruussa hyödynnettiin myös Vantaan vanhusneuvoston näkemyksiä. Lisäksi perehdyttiin nykyisiin ikäystävällisiin puistoihin Suomessa ja tarkasteltiin kirjallisuutta, seminaareja ja asiantuntijalähteitä. Tukena nykyisiä ikäystävällisiä puistoja käsittelevälle osalle oli lisäksi maastokäynneillä tehdyt havainnot.
Työn tuotoksina syntyivät tämä raportti, mobiilisovelluspohjainen ikäystävällisen puiston tarkistuslista sekä luonnossuunnitelma Korson Ristirajanpuistosta. Tuotokset tukevat konkreettisesti Vantaan kaupungin suunnittelutyötä ja tarjoavat mallin ikäystävällisyyden huomioimiseen muissakin viheraluehankkeissa.
Tulosten perusteella ikäystävällinen puisto on helposti saavutettava, esteetön ja viihtyisä ympäristö, jossa on mahdollista liikkua turvallisesti, levähtää riittävän usein, kohdata muita ihmisiä ja nauttia luonnosta moniaistisesti. Tärkeänä pidettiin sitä, että puisto houkuttelee liikkumaan ja viettämään aikaa ulkona, mikä tukee iäkkäiden terveyttä ja toimintakykyä. Erityisesti korostuivat riittävät penkit, selkeä opastus, hyvä valaistus, monipuolinen kasvillisuus ja matalan kynnyksen palvelut, kuten kahvila tai liikuntaryhmät.
Avainsanat Ikäystävällisyys, puisto, hyvinvointi, osallistaminen, maisemasuunnittelu
Sivut 73 sivua ja liitteitä 5 sivua The aim of this thesis was to examine how parks can be designed to be more age-friendly in the context of green area development in the City of Vantaa. The ageing population highlights the need for urban environments that support the physical, mental, and social well-being of older people. The work was commissioned by the City of Vantaa following a decision by the City Council to establish seven age-friendly parks between 2026 and 2030.
Finland’s population is ageing rapidly, and in Vantaa, the number of people over the age of 75 is expected to double by 2045. As a result, the role of age-friendly urban planning—including the design of parks and green areas—will become increasingly important in the near future.
Parks designed according to age-friendly principles can enhance older people's quality of life and well-being by providing opportunities for maintaining physical fitness, facilitating social interaction, and promoting mental well-being. At the same time, they serve as pleasant and accessible recreational spaces for all users, regardless of age or ability. When the environment is planned to be inclusive and diverse, it benefits the whole community—from families with children to youth, adults, and older people—while also promoting intergenerational interaction, community cohesion, and equality.
The research methods included a resident survey, discussions at a participatory public event, and expert interviews. The data collection was supported by the perspectives of the Vantaa Senior Citizens' Council. Additionally, existing age-friendly parks in Finland were reviewed, and relevant literature, seminars, and expert sources were examined. Observations from site visits were also used to support the part of the study focusing on current park examples.
The outputs of this work include this report, a mobile-application-based checklist for evaluating the age-friendliness of parks, and a draft design for Ristirajanpuisto in Korso. These deliverables directly support the City of Vantaa’s planning process and provide a replicable model for considering age-friendliness in other green area projects.
Based on the results, an age-friendly park is an accessible, barrier-free, and pleasant environment where users can move safely, rest frequently, engage with others, and enjoy nature through multisensory experiences. Key elements include sufficient seating, clear signage, good lighting, diverse vegetation, and low-threshold services such as cafés or guided exercise groups. These features make parks attractive for outdoor activity and support the health and functional ability of older people.
Keywords Age-friendliness, park, well-being, participation, landscape design
Pages 73 pages and appendices 5 pages
Suomen väestö ikääntyy nopeasti ja Vantaalla yli 75-vuotiaiden määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2045 mennessä. Iäkkäiden toimintakykyä ja hyvinvointia tukevan kaupunkisuunnittelun, ja siten myös puisto- ja viheralueiden ikäystävällisen suunnittelun rooli tulee väestörakenteen muutoksen myötä korostumaan merkittävästi lähitulevaisuudessa.
Ikäystävällisten periaatteiden mukaan suunnitellut puistot voivat edistää iäkkäiden ihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia tarjoamalla puitteet fyysisen kunnon ylläpitämiseksi, mahdollistamalla sosiaalisen kanssakäymisen ja edistämällä henkistä hyvinvointia. Samalla ne toimivat viihtyisinä ja saavutettavina virkistysalueina kaikille käyttäjille, riippumatta iästä tai toimintakyvystä. Kun ympäristö suunnitellaan esteettömäksi ja monipuoliseksi, se palvelee koko yhteisöä lapsiperheistä nuoriin ja aikuisista ikääntyneisiin tukien samalla sukupolvien välistä kohtaamista, yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta.
Tutkimusmenetelminä käytettiin asukkaille suunnattua kyselyä, asukastilaisuuden keskusteluja ja asiantuntijahaastatteluja. Tiedonkeruussa hyödynnettiin myös Vantaan vanhusneuvoston näkemyksiä. Lisäksi perehdyttiin nykyisiin ikäystävällisiin puistoihin Suomessa ja tarkasteltiin kirjallisuutta, seminaareja ja asiantuntijalähteitä. Tukena nykyisiä ikäystävällisiä puistoja käsittelevälle osalle oli lisäksi maastokäynneillä tehdyt havainnot.
Työn tuotoksina syntyivät tämä raportti, mobiilisovelluspohjainen ikäystävällisen puiston tarkistuslista sekä luonnossuunnitelma Korson Ristirajanpuistosta. Tuotokset tukevat konkreettisesti Vantaan kaupungin suunnittelutyötä ja tarjoavat mallin ikäystävällisyyden huomioimiseen muissakin viheraluehankkeissa.
Tulosten perusteella ikäystävällinen puisto on helposti saavutettava, esteetön ja viihtyisä ympäristö, jossa on mahdollista liikkua turvallisesti, levähtää riittävän usein, kohdata muita ihmisiä ja nauttia luonnosta moniaistisesti. Tärkeänä pidettiin sitä, että puisto houkuttelee liikkumaan ja viettämään aikaa ulkona, mikä tukee iäkkäiden terveyttä ja toimintakykyä. Erityisesti korostuivat riittävät penkit, selkeä opastus, hyvä valaistus, monipuolinen kasvillisuus ja matalan kynnyksen palvelut, kuten kahvila tai liikuntaryhmät.
Avainsanat Ikäystävällisyys, puisto, hyvinvointi, osallistaminen, maisemasuunnittelu
Sivut 73 sivua ja liitteitä 5 sivua
Finland’s population is ageing rapidly, and in Vantaa, the number of people over the age of 75 is expected to double by 2045. As a result, the role of age-friendly urban planning—including the design of parks and green areas—will become increasingly important in the near future.
Parks designed according to age-friendly principles can enhance older people's quality of life and well-being by providing opportunities for maintaining physical fitness, facilitating social interaction, and promoting mental well-being. At the same time, they serve as pleasant and accessible recreational spaces for all users, regardless of age or ability. When the environment is planned to be inclusive and diverse, it benefits the whole community—from families with children to youth, adults, and older people—while also promoting intergenerational interaction, community cohesion, and equality.
The research methods included a resident survey, discussions at a participatory public event, and expert interviews. The data collection was supported by the perspectives of the Vantaa Senior Citizens' Council. Additionally, existing age-friendly parks in Finland were reviewed, and relevant literature, seminars, and expert sources were examined. Observations from site visits were also used to support the part of the study focusing on current park examples.
The outputs of this work include this report, a mobile-application-based checklist for evaluating the age-friendliness of parks, and a draft design for Ristirajanpuisto in Korso. These deliverables directly support the City of Vantaa’s planning process and provide a replicable model for considering age-friendliness in other green area projects.
Based on the results, an age-friendly park is an accessible, barrier-free, and pleasant environment where users can move safely, rest frequently, engage with others, and enjoy nature through multisensory experiences. Key elements include sufficient seating, clear signage, good lighting, diverse vegetation, and low-threshold services such as cafés or guided exercise groups. These features make parks attractive for outdoor activity and support the health and functional ability of older people.
Keywords Age-friendliness, park, well-being, participation, landscape design
Pages 73 pages and appendices 5 pages