Naisten jääkiekon Mestiksen sekä Suomi-sarjan harjoittelu ja kilpailullisuus
Kreivi, Elina (2025)
Kreivi, Elina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051010529
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051010529
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli tutkia jääkiekon naisten Mestiksen ja Suomi-sarjan harjoittelua ja kilpailullisuutta. Naisten pääsarjatason Auroraliigan taso laskee ja kärkipelaajat siirtyvät ulkomaille. Työn tarkoituksena oli selvittää kuinka paljon Auroraliigaa alemmissa sarjoissa harjoitellaan ja miten sekä kuinka paljon harjoituksissa on taitoharjoittelua. Joukkueiden välillä tiedettiin olevan isoja eroja, mutta tutkimuksen avulla saataisiin tarkempaa tietoa joukkueiden toiminnasta sekä siitä, esiintyykö eri sarjojen tai maantieteellisten alueiden välillä eroja. Tarkoituksena oli saada kokonaiskuva tilanteesta alemmilla sarjatasoilla. Tuloksista voi hyötyä seurat omassa toiminnassaan sekä lajiliitto. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Suomen jääkiekkoliitto ry.
Työn kirjallisessa osuudessa käsiteltiin laajasti koko maailman naiskiekkoa historiasta nykyhetkeen. Taustana työssä toimivat naiskiekon sarjajärjestelmät eri puolilla maailmaa sekä harrastajamäärät. Lisäksi työssä tarkasteltiin naiskiekon ammattimaistumista eri lähteiden pohjalta. Koska pelaajien hyvät yksilötaidot auttavat pääsemään huipulle, työssä käytiin myös läpi mitä ominaisuuksia jääkiekkoon tarvitaan ja mitä suorituskyvyllisiä eroja on naisten ja miesten välillä. Nämä antoivat tutkittavalle aiheelle pohjan.
Tutkimus suoritettiin määrällisenä kyselytutkimuksena. Kysely laadittiin Webropol- työkalun avulla ja lähetettiin sähköpostitse kaikille 21 joukkueiden vastuuvalmentajille tammikuussa 2025. Vastausaikaa annettiin 3 viikkoa ja viikon lisäajan jälkeen, vastaukset olivat valmiina helmikuun puolessa välissä. Kyselyyn vastanneita oli kaikkiaan 15 vastuuvalmentajaa ja joukkuetta. Vastauksia tuli molemmista sarjoista ja lohkoista. Vastaukset analysoitiin Webropolin kaavioiden ja Excelin avulla. Yksittäiset vastaukset käytiin myös yksitellen läpi, jotta saatiin joukkueen toiminnasta parempi käsitys ja kuva. Näitä pystyttiin sitten vertaamaan eri sarjojen välillä. Kuten oli odotettu, vastauksissa oli isojakin eroja, mutta myös yllätyksiä. Yhteenvetona voidaan todeta, että joukkueet ketkä harjoittelevat eniten jäällä, panostavat myös oheis- ja kesäharjoitteluun. Isolla osalla joukkueista taitoharjoittelua oli harvemmin kuin joka toinen viikko. Suomi-sarjan lohko 1 joukkueissa oli isoin hajonta vastauksissa koskien koko tutkimusta.
Työn kirjallisessa osuudessa käsiteltiin laajasti koko maailman naiskiekkoa historiasta nykyhetkeen. Taustana työssä toimivat naiskiekon sarjajärjestelmät eri puolilla maailmaa sekä harrastajamäärät. Lisäksi työssä tarkasteltiin naiskiekon ammattimaistumista eri lähteiden pohjalta. Koska pelaajien hyvät yksilötaidot auttavat pääsemään huipulle, työssä käytiin myös läpi mitä ominaisuuksia jääkiekkoon tarvitaan ja mitä suorituskyvyllisiä eroja on naisten ja miesten välillä. Nämä antoivat tutkittavalle aiheelle pohjan.
Tutkimus suoritettiin määrällisenä kyselytutkimuksena. Kysely laadittiin Webropol- työkalun avulla ja lähetettiin sähköpostitse kaikille 21 joukkueiden vastuuvalmentajille tammikuussa 2025. Vastausaikaa annettiin 3 viikkoa ja viikon lisäajan jälkeen, vastaukset olivat valmiina helmikuun puolessa välissä. Kyselyyn vastanneita oli kaikkiaan 15 vastuuvalmentajaa ja joukkuetta. Vastauksia tuli molemmista sarjoista ja lohkoista. Vastaukset analysoitiin Webropolin kaavioiden ja Excelin avulla. Yksittäiset vastaukset käytiin myös yksitellen läpi, jotta saatiin joukkueen toiminnasta parempi käsitys ja kuva. Näitä pystyttiin sitten vertaamaan eri sarjojen välillä. Kuten oli odotettu, vastauksissa oli isojakin eroja, mutta myös yllätyksiä. Yhteenvetona voidaan todeta, että joukkueet ketkä harjoittelevat eniten jäällä, panostavat myös oheis- ja kesäharjoitteluun. Isolla osalla joukkueista taitoharjoittelua oli harvemmin kuin joka toinen viikko. Suomi-sarjan lohko 1 joukkueissa oli isoin hajonta vastauksissa koskien koko tutkimusta.