Pirkanmaan alueen sote-asemalla työskentelevän hoitohenkilöstön kokemuksia muutosviestinnästä ja vuorovaikutuksesta

Abstract

Terveydenhuollossa muutos on jatkuvaa, jonka vuoksi tarvitaan oikein toteutuvaa muutosviestintää ja vuorovaikutusta. Keskeiset menestystekijät muutoksessa ovat viestintä- ja vuorovaikutustaidot, jotka ovat osa johtamista ja merkittävä tekijä organisaation olemassaololle. Vuorovaikutusta ja muutosviestintää tarvitaan yhteisen ymmärryksen luomiseen muutoksen tavoitteista ja tarkoituksista, muutostahdon luomiseen sekä ylläpitämiseen ja muutosvastarinnan pienentämiseen. Viestinnän ymmärtäminen auttaa hahmottamaan yhtä viestinnän perustavanlaatuista ulottuvuutta, vuorovaikutusta. Opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella hoitohenkilöstön kokemuksia muutosviestinnästä ja vuorovaikutuksesta sekä millainen vaikutus sillä on ollut työn mielekkyyteen, työmotivaatioon, työhyvinvointiin ja työilmapiiriin. Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa kyselytutkimuksen keinoin hoitohenkilökunnan kokemuksia muutosviestintään ja vuorovaikutukseen liittyen ja antaa esihenkilöille ja johdolle mahdollisuuden hyödyntää tutkimuksen tuomia tuloksia kehittämällä omaa vuorovaikutus- ja muutosviestintäkäyttäytymistään. Opinnäytetyö toteutettiin kyselynä kysely- ja raportointityökalu Webropolilla. Kyselylomakkeen avulla kerättiin tietoa siitä, miten kyseessä olevan organisaation hoitohenkilöstö kuvaa muutosviestintää ja vuorovaikutusta, miten hoitohenkilöstö kokee muutosviestinnän ja vuorovaikutuksen omaan työhönsä vaikuttavana tekijänä sekä minkälaisella muutosviestinnällä ja vuorovaikutuksella voidaan hoitohenkilöstön näkökulmasta varmistaa muutosviestinnän ja vuorovaikutuksen onnistuminen. Opinnäytetyön tutkimustulosten analyysitapana käytin laadullista sisällönanalyysia ja teemoittelua. Hoitohenkilöstö koki muutosviestinnän huonoksi, puutteelliseksi sekä tiedoiltaan vajavaiseksi. Vuorovaikutus koettiin huonona, yksipuolisena ja vuorovaikutuksettomana. Muutosviestinnän ja vuorovaikutuksen koettiin omaan työhön vaikuttavana tekijänä lisäämällä epävarmuutta ja eriarvoisuutta, heikentämällä työhyvinvointia, työmotivaatiota ja työilmapiiriä sekä vaikeuttamalla työntekoa. Organisaation olisi tärkeää tunnistaa ja tuoda esiin viestinnälliset haasteet ja riskit, joiden perusteella kehittää toimintaa. Ymmärrystä ja kuuntelua tarvittaisiin enemmän, jossa pyrittäisiin ymmärtämään vastapuolen näkökulmaa. Riittävän vuorovaikutuksen avulla luottamus muodostuu, jolloin työyhteisö voisi paremmin. Vuorovaikutuksellisessa etenemistavassa asetutaan hoitohenkilöstön asemaan yhdessä pohtimaan työn sisältöä sekä esimerkiksi vuorovaikutuksellisuuden ongelmakohtia ja miten esimerkiksi työn mielekkyyttä voisi lisätä.