”Riittämättömyys on jokapäiväistä” : varhaiskasvattajien kokemuksia ja menetelmiä neuropsykiatrisen piirteen omaavan lapsen tukemiseen

Abstract

Opinnäytetyöni tarkoituksena on selvittää varhaiskasvattajien kokemuksia ja käyttämiä menetelmiä neuropsykiatrisen piirteen omaavan lapsen tukemiseen päiväkodin arjessa. Tavoitteena on siis saada selville, minkälaisia menetelmiä varhaiskasvattajilla on käytössä ja minkälaisia haasteita he kokevat neuropsykiatrisen piirteen omaavan lapsen tukemisessa. Teoriaosuudessa käsitellään enemmän ADHD, Tourette oireyhtymää, autismikirjoa sekä kehityksellistä kielihäiriötä. Syvennyn myös neuropsykiatrisen piirteen omaavan lasta tukevaan toimintaan ja ympäristöön, varhaiskasvattajan rooliin ja merkitykseen. Opinnäytetyö toteutettiin pääasiassa määrällisenä tutkimuksena, mutta laadullisen tutkimuksen piirteitä esiintyy myös. Käytössä oli kyselytutkimusmenetelmä, joka on toteutettu Webropol-kyselynä. Kysely lähetettiin Alavuden kaupungin varhaiskasvattajille. Vastauksia kyselyyn kertyi 22. Tutkimus selvittää, kuinka hyvin varhaiskasvattajat tunnistavat neuropsykiatriset häiriöt, millaisia haasteita varhaiskasvattajat kohtaavat työskennellessään neuropsykiatrisen piirteen omaavan lapsen kanssa, minkälaista tukea neuropsykiatrisen piirteen omaava lapsi saa päiväkodissa ja hyötyvätkö varhaiskasvattajat nepsy-koulutuksesta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että varhaiskasvattajilla on melko hyvä tietämys yleisimmistä neuropsykiatrisista häiriöistä. Varhaiskasvattajat kokevat, ettei heillä ole kuitenkaan riittävästi osaamista neuropsykiatrisen piirteen omaavan lapsen tukemiseen varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvattajat kokevat paljon haasteita neuropsykiatrisen piirteen omaavan lapsen tukemisessa, joista päällimmäisenä nousi suuret lapsiryhmät sekä nepsy-piirteiden vaihteleva esiintyminen erilaisessa ympäristössä, jolloin nepsy-oireet ovat vaikeampi tunnistaa.

The purpose of this thesis is to explore early childhood educators’ experiences and the methods they use to support children with neuropsychiatric traits in everyday daycare settings. The aim is to identify which methods are commonly in use and what kinds of challenges educators face when supporting children with neuropsychiatric traits. The theoretical framework focuses on ADHD, Tourette syndrome, autism spectrum disorder, and developmental language disorder. In addition, the thesis delves into supportive practices and environments for children with neuropsychiatric traits, as well as the role and importance of the early childhood educator. The study was carried out primarily as a quantitative research project, although it also contains some qualitative elements. A Webropol survey was used as research method, and it was distributed to early childhood educators in the municipality of Alavus. A total of 22 responses were collected. The study examines how well early childhood educators recognize neuropsychiatric disorders, what kinds of challenges they face when working with children who exhibit neuropsychiatric traits, what kind of support such children receive in daycare, and whether educators benefit from training related to neuropsychiatric traits. The results of the study show that early childhood educators have a relatively good understanding of the most common neuropsychiatric disorders. However, they feel that they lack sufficient competence to support children with neuropsychiatric traits in early childhood education. Educators reported facing many challenges in this work, the most significant being large group sizes and the variable manifestation of neuropsychiatric traits depending on the environment. This variability often makes it more difficult to recognize neuropsychiatric symptoms.