Kokemustiedon hyödyntäminen Pirkanmaan hyvinvointialueen vammaissosiaalityössä

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin Pirkanmaan hyvinvointialueen vammaissosiaalityön työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä kokemustiedon hyödyntämisestä. Tavoitteena oli selvittää, miten kokemustietoa sekä kokemustoimijoiden ja -asiantuntijoiden osaamista hyödynnetään vammaissosiaalityön palveluissa sekä tekijöitä, jotka mahdollisesti tukevat tai estävät sen käyttöä. Opinnäytetyössä tarkasteltiin myös kokemustiedon hyödyntämistä harvinaissairaiden ja -vammaisten osalta. Työn tarkoituksena oli kartoittaa kokemustiedon hyödyntämisen tasoja, kehittämistarpeita sekä tuottaa tietoa käytännöistä ja haasteista. Yhteistyötahona toimi HARSO ry, harvinaissairaiden ja vammaisten kattojärjestö.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin myös monimenetelmätutkimuksen lähestymistapaa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Pirkanmaan hyvinvointialueen vammaissosiaalityön vastuualueen työntekijät. Tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselyllä Webropol-alustalla. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua, jonka avulla aineistosta nousivat pääteemoiksi kokemustiedon käyttö, kokemustiedon hyödyntämisen edellytykset sekä koulutus ja tietoisuus. Nämä kolme pääteemaa jakautuivat kuuteen alateemaan, joiden myötä tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin kokemustiedon roolia, nykytilaa, estäviä ja tukevia tekijöitä sekä tarvittavaa koulutusta ja tietoisuutta.

Tutkimustulokset osoittivat, että kokemustiedon hyödyntäminen Pirkanmaan hyvinvointialueen vammaissosiaalityössä on tällä hetkellä alihyödynnetty resurssi, ja sen käyttö vaihtelee merkittävästi työntekijöiden välillä. Tulosten mukaan kokemustiedon hyödyntämistä tukevat erityisesti työntekijöiden avoimuus, arvostus kokemustietoa ja -toimijoita kohtaan sekä organisaation tuki. Merkittäviksi esteiksi kokemustiedon hyödyntämiselle tuloksista nousivat resurssipula, asenteet ja ennakkoluulot. Kehittämistarpeina tunnistettiin koulutuksen lisääminen, tiedon saatavuuden parantaminen, yhteistyön lisääminen järjestöjen ja organisaatioiden kanssa sekä selkeiden yhteisten ohjeiden luominen. Tulokset korostivat vahvan organisaation tuen merkitystä, joka koettiin ratkaisevaksi kokemustiedon integroimiseksi käytäntöihin. Kokemustiedolla nähtiin olevan myös tärkeä rooli harvinaissairauksia tai vammoja omaavien asiakkaiden palveluissa, sillä se mahdollistaa syvemmän ymmärryksen niin asiakkaan sairaudesta ja arjesta kuin elämänhaasteista.