Selvitys tekoälyn käytöstä kuntasektorin liikuntapalveluissa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin tekoälyn käyttöä kuntasektorin liikuntapalveluissa. Työn taustalla oli Haaga-Helia ammattikorkeakoulun LIIKUNTA-A! – Tekoälyä liikunta-alalle -hanke, jonka tavoitteena on edistää tekoälyn hyödyntämistä liikunta-alalla. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, kuinka tekoälyä hyödynnetään kunnallisissa liikuntapalveluissa, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita sen käyttöön liittyy sekä miten tekoälyä voitaisiin kehittää palvelemaan entistä paremmin liikunta-alan tarpeita. Tutkimus rajattiin kuntasektorin toimijoihin Suomessa, ja se keskittyi erityisesti liikuntapalveluiden kehittämisen, hallinnon ja asiakasviestinnän näkökulmiin.

Tietoperustassa käsiteltiin tekoälyn määritelmää, sen teknologioita ja käyttöönoton edellytyksiä erityisesti julkisella sektorilla. Lisäksi tarkasteltiin tekoälyn mahdollisuuksia liikunta-alalla sekä siihen liittyviä haasteita ja eettisiä kysymyksiä. Tietoperusta sisälsi myös kansainvälisiä esimerkkejä tekoälyn käytöstä urheilussa ja liikuntapalveluissa.

Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti yhdistämällä kvantitatiivinen kyselytutkimus ja laadulliset teemahaastattelut. Kysely toteutettiin sähköisesti Webropol-sovelluksella ja siihen vastasi 14 kuntasektorin liikuntapalveluiden työntekijää eri puolilta Suomea. Lisäksi toteutettiin kolme teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin tilastollisin ja sisällönanalyysin menetelmin. Kyselyllä kartoitettiin muun muassa tekoälyn käyttöastetta, koettuja hyötyjä, osaamista ja organisaation valmiuksia. Haastatteluissa syvennyttiin tekoälyn käytön konkreettisiin kokemuksiin ja tulevaisuuden näkymiin.

Tulokset osoittivat, että tekoälyn käyttö kuntien liikuntapalveluissa on vielä vähäistä ja perustuu pääasiassa yksittäisten työntekijöiden kokeiluihin. Tekoälyä hyödynnettiin eniten viestinnässä ja sisällöntuotannossa, kuten esitysmateriaalien, kuvien ja tekstien luonnostelussa. Suurimpina esteinä käyttöönotolle pidettiin henkilöstön osaamisvajeita, koulutuksen puutetta ja luottamuksen puutetta tekoälyyn. Vaikka käyttö oli rajallista, vastaajat näkivät tekoälyssä merkittävää potentiaalia erityisesti viestinnän, asiakaspalvelun ja datan analyysin tukena. Päätelmissä korostettiin koulutuksen, selkeän ohjeistuksen ja kuntien välisen yhteistyön merkitystä tekoälyn tehokkaamman hyödyntämisen mahdollistamiseksi.