For the non-stick : harppustereotypioiden tarkastelu osana harppukonserton sävellystyötä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin pedaaliharpun ja sille sävelletyn musiikin historiaa 1700-luvulta 2010-luvulle. Lisäksi lähdekirjallisuuden avulla perehdyttiin harppuun ja harppumusiikkiin liittyvien mielikuvien ja stereotypioiden syntyyn osana soittimen ja sille sävelletyn musiikin kehitystä. Harppuun ja harppumusiikkiin liittyvät mielikuvat paikantuvat lähdekirjallisuudessa erityisesti ranskalaiseen romantiikan ja impressionismin ajan musiikkiin, ja niiden voidaan tulkita olevan yhteydessä sukupuoleen ja sukupuolirooleihin. 1900-luvulta lähtien tätä mielikuvaa on myös tarkoituksellisesti pyritty haastamaan osassa harppusävellyksiä.

Harpun aseman ja sille sävelletyn musiikin kehitystä ovat 1700-luvulta lähtien edistäneet erityisesti harpistit, säveltävät harpistit, soitinrakentajat sekä harpistien ja säveltäjien välinen yhteistyö. Harpulla on tiettyjä erityispiirteitä, jotka säveltäessä vaikuttavat lopputulokseen ja sen soitettavuuteen. Yksi keskeisimmistä erityispiirteistä on harpun pedaalijärjestelmä, joka toisaalta rajoittaa soittimella toteutettavaa kromatiikkaa ja toisaalta luo enharmonisia mahdollisuuksia kuten ei-diatoniset glissandot.

Opinnäytetyön taiteellisena osuutena oli syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana säveltämäni konsertto harpulle ja puhallinensemblelle. Osana sävellystyötä tarkasteltiin soitinstereotypiaa sekä sukupuolisuutta, joka päätyi osaksi teoksen aihetta. Sävellystyötä, teoksen aihevalintaa, rakenne- ja kokoonpanovalintoja sekä sävellystyön taustalla vaikuttaneita mielikuvia ja tarinatasoa käsiteltiin omassa pääluvussaan. Aiheen, tarinatason sekä visuaalisten ja moniaistillisten mielikuvien saamia musiikillisia tulkintamuotoja eriteltiin nuottiesimerkein.

This bachelor’s thesis focused on the history and development of the pedal harp and harp music from 18th to 21st century. The objective was to look into the associations concerning both the instrument and the role it has in Western classical music via literary sources. The stereotypes seem to relate to French romantic and impressionistic music. They are also connected with gender and gender roles in a somewhat problematic way.

The harp repertoire has been enriched especially by efforts of composing harpists, harp makers, and the co-operation between harpists and composers. Harp has some characteristics that affect composing for it, such as the pedal mecha-nism. The pedal mechanism both limits the chromatic passages and allows enharmonic possibilities.

The artistic section of this thesis was the process of composing a concerto for harp and wind ensemble. The “angelic” harp stereotype was reflected on during the composing process, as well as the gender aspect, which turned into a significant theme in the piece. The choices regarding instrumentation, structure, and naming as well as the narrative level that impacted the work were broken down in a main chapter. The musical interpretations of the narrative and multi-sensory ideas were analysed through sheet music examples.