Lypsykarjan hyvinvoinnin vaikutus kuluttajavalintoihin : Epiherd-tutkimuksen hyödyntäminen kuluttajatuotteissa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on saada kattava käsitys suomalaisten kuluttajien ostokäyttäytymisestä ja suhtautumisesta maatalouteen, erityisesti maitotuotteisiin. Tavoitteena on myös tarkastella, miten eläinten hyvinvointi vaikuttaa kuluttajien valintoihin ja kuinka Epiherd voisi tuoda lisäarvoa kuluttajatuotteisiin ja olisiko sen käyttö markkinoinnissa kannattavaa. Eläinten hyvinvointi on moniulotteinen käsite, joka liittyy eläimen psyykkiseen ja fyysiseen olotilaan. Hyvinvointiin vaikuttavat muun muassa kyky sopeutua ympäristöön, stressin määrä ja terveyshaitat. Suomessa eläinten hyvinvointia säädellään EU-lainsäädännön ja kansallisiin säädöksiin perustuen sekä tilallisia ohjataan kestävämpään tuotantoon maataloustukien avulla. Lypsykarjan hyvinvointia mitataan monin tavoin teknologian avulla, kuten aktiivisuusmittareilla ja lypsyroboteilla, jotka tarjoavat reaaliaikaista tietoa eläinten terveydestä ja käyttäytymisestä. Järjestelmät kuten Naseva ja Welfare Quality keräävät laajasti tietoa eläinten hyvinvoinnista, ja näin voidaan puuttua ongelmiin nopeasti. Epiherd, jonka on kehittänyt Antler Bio Limited, on epigeneettiseen analytiikkaan perustuva työkalu, jonka avulla tilalliset voivat seurata lehmien geenien ilmentymistä ja niiden vaikutuksia maidontuotantoon. Epiherd antaa konkreettisia ehdotuksia karjan terveyden ja tuotannon parantamiseksi ja voi havaita terveysmuutoksia ennen oireiden ilmenemistä. Kyselytutkimus osoittaa, että maitotuotteet ovat edelleen merkittävä osa suomalaisten ruokavaliota, vaikka kokonaiskulutus on laskussa. Kotimaisuuden arvostus on korkea – 89 % vastaajista suosii kotimaisia maitotuotteita. Erityisesti naiset ja vastuullisuudesta kiinnostuneet kuluttajat arvostavat kotimaisuutta, mutta hinta vaikuttaa erityisesti pienituloisten päätöksiin. Kuluttajat toivovat enemmän läpinäkyvyyttä maitotuotteiden vastuullisuudesta, tuotantotavoista ja eläinten hyvinvoinnista. Laiduntaminen koetaan tärkeäksi hyvinvointimittariksi, vaikka tuotannossa sen merkitys nähdään maltillisemmin. Eläinten hyvinvointia korostava markkinointi vaikuttaa kuluttajien valintoihin, mutta osa pitää sitä pinnallisena tai harhaanjohtavana. Epiherd on vielä melko tuntematon kuluttajille ja maataloussektorille, mutta siinä on merkittävää kasvupotentiaalia. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan enemmän tuotteista, joiden eläinten hyvinvointi on todennettu. Hyvinvointiin perustuva luokittelu on hyödyllinen kuluttajille ja helpottaa ostopäätöksiä, mutta maataloussektorilla suhtautuminen on jakautunutta taloudellisten paineiden ja tilakohtaisten erojen vuoksi. Epiherdin hyödyntäminen voisi vahvistaa kotimaisten tuotteiden asemaa ja edistää vientiä tarjoamalla kansainvälisesti vertailukelpoisia hyvinvointiluokituksia. Keskeistä on viestinnän parantaminen: kuluttajien tietoisuutta on lisättävä selkeällä ja konkreettisella tavalla, jotta suomalaisen maidontuotannon vastuullisuus ja laatu tulevat esiin entistä paremmin.