OlutMylly Oy:n mäskin hyödyntämismahdollisuudet hevosilla

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutettiin osana HAMK Smart -tutkimusyksikön Kiertotalouden materiaalivirtojen logistiikan optimointi (OPTIMA) -hanketta. Opinnäytetyön toimeksiantajina toimivat Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimusyksikkö HAMK Smart ja forssalainen panimoalan yritys OlutMylly Oy. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää työn tilaajalle OlutMyllylle, miten heidän tuotannostaan syntyvä sivuvirta mäski voitaisiin hyödyntää. Mäskillä tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä oluen tuotannossa syntyvää sivuvirtaa, joka on maltaasta ja raakaviljasta liukenematta jäävä osuus. Mäski on maailmanlaajuisesti merkittävin kiinteä jäte, mitä panimoalan yrityksissä syntyy. Päätavoitteena oli löytää tutkimustietoa ja käytännön esimerkkejä mäskin käytöstä hevosilla. OlutMyllyllä mäskiä syntyy vuositasolla noin 16 000 kg, josta suurin osa menee tällä hetkellä biojätteeseen ja myöhemmin siitä jalostetaan biokaasua. Aineistonkeruumenetelmiksi valittiin työpaja ja kysely. Työhön kerättiin tietoa mäskistä ja sen ominaisuuksista, sekä pyrittiin löytämään tutkimustietoa mäskin käytöstä hevosilla. Näiden tietojen pohjalta koottiin tausta-aineisto, jota hyödynnettiin työpajassa. Työpajan tavoitteena oli löytää yhteistyölinkkejä OlutMyllyn ja hevosalan toimijoiden välille sekä jakaa tietoa mäskin hyödyistä ja kartoittaa, olisiko mäskillä menekkiä hevosille. Kysely valittiin työpajan rinnalle, jotta pystyttiin keräämään käytännön kokemuksia mäskin käytöstä hevosilla. Työpajaan kutsuttiin 12 henkilöä, joista 1 saapui tilaisuuteen. Kysely lähetettiin 12 henkilölle ja tämän jälkeen kyselyä markkinoitiin vielä sosiaalisessa mediassa, vastauksia saatiin yhteensä 6kpl. Johtopäätöksinä työpajasta ja kyselystä voidaan todeta, että mäskin heikko suosio liittyy sen pilaantuvuuteen. Lähtökohtaisesti mäski säilyy noin 2 vuorokautta käsittelemättömänä. Lisäksi markkinoilla on tarjolla hevosille monia kaupallisia tuotteita, joita on helpompi käyttää osana hevosten ruokintaa. Mäskissä kuitenkin olisi suuresti potentiaalia sekä hevosten-, että lemmikkien ruokinnassa ja ihmisten terveystuotteina, mikäli sen tuotteistaisi ja esimerkiksi pelletoisi. Panimoalan yritykset hyötyisivät jatkotutkimuksista mäskin jatkojalostamisesta. Näin yritysten toiminnasta saataisiin entistä kestävämpää ja vastuullisempaa, kun biojätteeseen menevän mäskin määrää voitaisiin vähentää. Mäski on hyvin ravintopitoista, sillä suurin osa proteiineista, rasvasta ja kuoriaineksesta jää mäskäysjäännökseen. Mäskiä on mahdollista hyödyntää monin eri tavoin, kuten esimerkiksi biokaasuna, tuotantoeläinten rehuna tai leipomo- ja elintarviketeollisuuden tuotteissa.

This thesis was carried out as part of the HAMK Smart research unit's OPTIMA project. The thesis was commissioned by HAMK Smart, a research unit of Häme University of Applied Sciences, and OlutMylly Oy, a brewing company at Forssa. The aim of the thesis was to find out to the OlutMylly, how the side stream from OlutMylly production could be utilized. In this thesis, brewer’s spent grain (BSG) refers to the side stream generated in the production of beer, which is the undissolved portion of malt and raw grain. BSG is the most significant solid waste generated by brewing companies worldwide. The main objective was to find research data and practical examples of the use of BSG for horses. Around 16,000 kg of BSG is produced annually at OlutMylly, most of which currently goes into biowaste and is later processed into biogas. A workshop and a questionnaire were selected as the data collection methods. Information on the BSG and its properties was collected for the work, and research data on the use of the BSG on horses was sought. Based on this information, background material was compiled and used in the workshop. The aim of the workshop was to find cooperation links between OlutMylly and the horse industry, and to share information about the benefits of the BSG and to find out if the BSG would be suitable for horses. The survey was selected alongside the workshop to gather practical experience of using the BSG for horses. Twelve people were invited to the workshop, of whom one (1) attended the event. The survey was sent to 12 people and after that the survey was still marketed on social media, a total of 6 responses were received. As a conclusion from the workshop and the survey, it can be noted that the weak popularity of the BSG is related to its perishability. Basically, the BSG remains untreated for about two days. In addition, there are many commercial products available which are easier to use for feeding horses. However, BSG would have great potential for both horse and pet feeding and as human health products if it were to be produced and, for example, pelletized. Brewery companies would benefit from further research into the production of BSG. This would make companies' operations more sustainable and responsible by reducing the amount of BSG going into biowaste. The BSG is very nutritious, as most of the proteins, fat and shell matter remain in the mash residue. It is possible to utilize BSG in a variety of ways, such as biogas, feed for farm animals or in products from the bakery and food industry.