Ravintolan tilaus-toimitusprosessin kehittäminen prosessiajattelun keinoin
Karilainen, Valtteri (2025)
Karilainen, Valtteri
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051210830
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051210830
Tiivistelmä
Prosessit ovat erottamaton osa liiketoimintaa ja siten organisaatioiden päivittäistä toimintaa. Niiden avulla organisaatiot tuottavat arvoa asiakkaille, josta maksettava korvaus muodostaa organisaation taloudellisen tuloksen. Opinnäytetyössä perehdyttiin prosessiajatteluun ja prosessin kehittämiseen, jonka pohjalta kehitettiin toimeksiantajan ravintolan tilaus-toimitusprosessia.
Opinnäytetyön tehtävänä oli kartoittaa prosessin nykyinen tilanne ja paikantaa mahdollisia kehityskohteita. Sen pohjalta valittiin projektin kehityskohde, jossa tapahtuvia toimintoja ja ilmiöitä tutkittiin. Sen tukena hyödynnettiin prosessin kehityksessä käytettäviä työkaluja, kuten prosessin mallintamista ja laatutyökaluja. Niiden avulla selvitettiin ilmiön aiheuttavat juurisyyt, jotta kehitys pystyttiin keskittämään tehokkaasti. Työn tavoitteena oli laatia kehitysehdotus, joka edesauttaisi prosessin tavaravirran toimintaa, ja testata muutoksen vaikutus prosessin toiminnassa. Projektin toissijainen tavoite oli rakentaa mittaristo, joka mittaisi prosessin yleistä toiminnallisuutta.
Työn tuloksena saatiin kuvaus prosessin nykytilasta, keskeisimmät ydinprosessit mallinnettiin sekä laadittiin kehitysehdotus. Prosessin kehittäminen osoittautui pidemmäksi prosessiksi kuin työn alussa osattiin ennakoida. Ajallisten rajoitteiden vuoksi projektin tavoitteita jouduttiin karsimaan, minkä takia kehitysehdotusta ei testattu eikä mittaristoa rakennettu. Päätös tavoitteiden muuttamisesta tehtiin, jotta saatiin tehtyä kattavampi kirjallisuuskatsaus. Tietoa prosessin kehittämisestä ja ohjaamisesta on olemassa runsaasti. Työn kirjallisuuskatsaus rajattiin käsittelemään työn kannalta keskeisiä käsitteitä ja työkaluja.
Kehitysehdotuksen on tarkoitus parantaa prosessia luomalla uuden roolin, jonka avulla vuoronjohtaja voi hallita resursseja tarpeen tullen monipuolisemmin. Muutos on suhteellisen pieni, mikä mahdollistaa riskittömän testauksen, ja tukee jatkuvan oppimisen periaatteita.
Opinnäytetyön tehtävänä oli kartoittaa prosessin nykyinen tilanne ja paikantaa mahdollisia kehityskohteita. Sen pohjalta valittiin projektin kehityskohde, jossa tapahtuvia toimintoja ja ilmiöitä tutkittiin. Sen tukena hyödynnettiin prosessin kehityksessä käytettäviä työkaluja, kuten prosessin mallintamista ja laatutyökaluja. Niiden avulla selvitettiin ilmiön aiheuttavat juurisyyt, jotta kehitys pystyttiin keskittämään tehokkaasti. Työn tavoitteena oli laatia kehitysehdotus, joka edesauttaisi prosessin tavaravirran toimintaa, ja testata muutoksen vaikutus prosessin toiminnassa. Projektin toissijainen tavoite oli rakentaa mittaristo, joka mittaisi prosessin yleistä toiminnallisuutta.
Työn tuloksena saatiin kuvaus prosessin nykytilasta, keskeisimmät ydinprosessit mallinnettiin sekä laadittiin kehitysehdotus. Prosessin kehittäminen osoittautui pidemmäksi prosessiksi kuin työn alussa osattiin ennakoida. Ajallisten rajoitteiden vuoksi projektin tavoitteita jouduttiin karsimaan, minkä takia kehitysehdotusta ei testattu eikä mittaristoa rakennettu. Päätös tavoitteiden muuttamisesta tehtiin, jotta saatiin tehtyä kattavampi kirjallisuuskatsaus. Tietoa prosessin kehittämisestä ja ohjaamisesta on olemassa runsaasti. Työn kirjallisuuskatsaus rajattiin käsittelemään työn kannalta keskeisiä käsitteitä ja työkaluja.
Kehitysehdotuksen on tarkoitus parantaa prosessia luomalla uuden roolin, jonka avulla vuoronjohtaja voi hallita resursseja tarpeen tullen monipuolisemmin. Muutos on suhteellisen pieni, mikä mahdollistaa riskittömän testauksen, ja tukee jatkuvan oppimisen periaatteita.
