Lonkan tekonivelleikkauspotilaan postoperatiivinen ohjaus : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Ahola, Jonna; Hyppönen, Juuso (2025)
Ahola, Jonna
Hyppönen, Juuso
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051210846
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051210846
Tiivistelmä
Onnistunut potilasohjaus muun muassa edistää leikkauskohdan toipumista, vähentää sairaudesta aiheutuvia kustannuksia, hoitokäyntejä ja lääkkeiden käyttöä sekä parantaa potilastyytyväisyyttä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisessä ohjaamisessa huomioitavat asiat, jotta omahoitoa pystytään tukemaan kotona. Työssä tutkittiin, mitä asioita potilasohjauksen tulisi sisältää, jotta leikkauspotilaan omahoitoa pystyttäisiin tukemaan mahdollisimman hyvin kotona. Tämä opinnäytetyö tehtiin Tampereen ammattikorkeakoululle, ja sitä voidaan hyödyntää hoitotyön koulutuksessa ja hoitotyössä vuodeosastoilla potilasohjeita suunnitellessa. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että ohjaamisessa tulisi huomioida potilaslähtöisyys, potilaiden digitaaliset taidot ja omahoidossa koetut haasteet. Potilaiden osallisuuden vahvistaminen on tärkeä osa potilaslähtöistä ohjausta, ja suurin osa kokeekin tyytyväisyyttä päästessään itse keskustelemaan ohjaustilanteessa. Digitaalinen eriarvoisuus ja kahtiajako on otettava huomioon, kun ohjauksessa käytetään digitaalisia keinoja. Omahoidossa koettuja haasteita ovat olleet vaillinaiset kivunhoidon ohjeistukset ja yksilöllisyyden kokonaisvaltainen huomioiminen ohjauksessa.
Yksi ohjauksen merkittävimmistä haasteista on yhteiskunnan digitalisaatio. Sen vaikutuksesta syntyy digitaalista eriarvoisuutta ja kahtiajakoa, jolloin kohdennettu, yhtäläinen, potilasohjaus voi olla vaikeaa toteuttaa. Digitalisoitumisen myötä potilaiden kiinnostus ja motivaatio omahoitoaan kohtaan on kasvanut, ja se tulisi huomioida yksilöllisempänä ohjauksena.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyössä vuodeosastoilla potilasohjeita suunnitellessa tai hoitotyön koulutuksessa. Tuloksista ilmenevät keskeisimmät seikat, joita huomioitaessa ohjauksesta tulisi kohdennetumpaa ja yksilöllisempää. Hoitotyön postoperatiivisesta, etenkin kirurgisen potilaan, ohjaamisesta tarvitaan tulevaisuudessa enemmän tutkimuksia, erityisesti potilaiden kokemusten näkökulmasta.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että ohjaamisessa tulisi huomioida potilaslähtöisyys, potilaiden digitaaliset taidot ja omahoidossa koetut haasteet. Potilaiden osallisuuden vahvistaminen on tärkeä osa potilaslähtöistä ohjausta, ja suurin osa kokeekin tyytyväisyyttä päästessään itse keskustelemaan ohjaustilanteessa. Digitaalinen eriarvoisuus ja kahtiajako on otettava huomioon, kun ohjauksessa käytetään digitaalisia keinoja. Omahoidossa koettuja haasteita ovat olleet vaillinaiset kivunhoidon ohjeistukset ja yksilöllisyyden kokonaisvaltainen huomioiminen ohjauksessa.
Yksi ohjauksen merkittävimmistä haasteista on yhteiskunnan digitalisaatio. Sen vaikutuksesta syntyy digitaalista eriarvoisuutta ja kahtiajakoa, jolloin kohdennettu, yhtäläinen, potilasohjaus voi olla vaikeaa toteuttaa. Digitalisoitumisen myötä potilaiden kiinnostus ja motivaatio omahoitoaan kohtaan on kasvanut, ja se tulisi huomioida yksilöllisempänä ohjauksena.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyössä vuodeosastoilla potilasohjeita suunnitellessa tai hoitotyön koulutuksessa. Tuloksista ilmenevät keskeisimmät seikat, joita huomioitaessa ohjauksesta tulisi kohdennetumpaa ja yksilöllisempää. Hoitotyön postoperatiivisesta, etenkin kirurgisen potilaan, ohjaamisesta tarvitaan tulevaisuudessa enemmän tutkimuksia, erityisesti potilaiden kokemusten näkökulmasta.
