Ampuma-aselain uudistusten vaikutukset ampuma-aselupakäsittelijöiden näkökulmasta

Abstract

Ampuma-aselakia alettiin uudistaa radikaalisti vuonna 2008. Uudistamispäätökseen johtivat ja vaikuttivat paljon keskustelua aiheuttaneet Suomessa ja ulkomailla lyhyin aikavälein tapahtuneet ampumavälikohtaukset. Lain vaikuttavuuden jälkiseuranta näyttää olleen puutteellista. Tämä käy ilmi tarkasteltaessa poliisin aselupakäytäntöä, joka koki muutoksen ampuma-aselain uudistamisen myötä. Lupakäytännön muutokset ovat vaikeuttaneet viranomaisten omaa toimintaa kuten myös heikentäneet asiakaspalvelua. Muutosten toteutuksesta on aiheutunut valtiolle myös huomattavia kustannuksia. Opinnäytetyössä keskitytään käsittelemään ampuma-aselain muutoksia poliisin lupahallinnossa. Työssä tarkastellaan ampuma-aselupien parissa työskentelevien ihmisten näkemyksiä, kommentteja ja parannusehdotuksia. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvantitatiivista tutkimusta, mutta siinä on myös vivahteita kvalitatiivisesta tutkimuksesta. Vaikutusarviointi aselain valmistelussa sekä jälkiseurannan toteutus näyttää jääneen vajavaiseksi. Erityisesti kustannuksia ja kielteisiä vaikutuksia on aiheutunut juuri poliisin viranomaistoimintaan. Jälkiseuranta on yhtä tärkeää sekä lain kokonaisuudistuksessa että vaiheittaisessa uudistuksessa. Syksyllä 2013 toteutetun mielipidekyselyn vastauksista voi päätellä, ettei aselain muutosten myötä uudistunut aselupamenettely ole onnistunut ainakaan lupahallinnon henkilöstön mielestä. Prosessi koetaan työlääksi ja monimutkaiseksi ja työvälineet huonosti suunnitelluiksi. Lainvalmistelun kuulemisvaiheessa myös poliisilaitosten edustajien mielipidettä on kysytty, mutta oikean kohderyhmän, eli konkreettisesti lakimuutokset työssään tuntevan lupahallinnon työntekijöiden näkemykset tuntuvat jääneen huomioimatta. Uuden asetietojärjestelmän pilotointivaiheessa kuuluisi myös kerätä kommentteja järjestelmän loppukäyttäjiltä, joita sitten käytetään suunnittelun tukena. Tätä tietoa ei ole osattu tai kyetty hyödyntää.

Finnish firearms act was forced to go through radical changes in 2008. Reasons for changes were due to the shooting incidents that took place in Finland and other countries in a short period of time. The provisions of the act have not been successful in practice for the lack of estimates of its influences in the preparation phase. Also the follow-up of the act seems to be inadequate. This transpires from the survey of police weapon permit process that has also gone through a transformation after the amendment. Changes in permit process have complicated the actions of authorities and deflated customer service. To implement these changes has also resulted in vast expenses. This thesis focuses on dealing with the firearms act and its amendments especially from the point of view of the police permit services and the people who work in that area. Their visions and comments in the subject area are also included in the study. A quantitative approach was chosen as the main study method, but it also has nuances of a qualitative study method. The results of the opinion poll reveal that the weapon permit process has become more difficult and complicated after the firearms act amendments. Costs and negative effects have been directed especially to the weapon permit process. The results also show that the follow-up of an act is just as crucial regardless whether the act has been altered in its entirety or in stages. The opinion poll was carried out in autumn 2013. The renewed gun permit process has not been successful at least from the point of view of personnel in the police license services. The process is seen laborious, complicated and the instruments poorly designed. Representatives of the police had a chance for a statement in the pre-hearing of the amendment process, but it seems that the actual target group was not heard. Comments from the end-users should have been collected during the pilot project of the new gun permit system to support the contemplation. These comments would have been valuable.