Ampuma-aselain uudistusten vaikutukset ampuma-aselupakäsittelijöiden näkökulmasta
Holopainen, Sanna (2015)
Holopainen, Sanna
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503283667
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503283667
Tiivistelmä
Ampuma-aselakia alettiin uudistaa radikaalisti vuonna 2008. Uudistamispäätökseen johtivat ja vaikuttivat paljon keskustelua aiheuttaneet Suomessa ja ulkomailla lyhyin aikavälein tapahtuneet ampumavälikohtaukset. Lain vaikuttavuuden jälkiseuranta näyttää olleen puutteellista. Tämä käy ilmi tarkasteltaessa poliisin aselupakäytäntöä, joka koki muutoksen ampuma-aselain uudistamisen myötä. Lupakäytännön muutokset ovat vaikeuttaneet viranomaisten omaa toimintaa kuten myös heikentäneet asiakaspalvelua. Muutosten toteutuksesta on aiheutunut valtiolle myös huomattavia kustannuksia.
Opinnäytetyössä keskitytään käsittelemään ampuma-aselain muutoksia poliisin lupahallinnossa. Työssä tarkastellaan ampuma-aselupien parissa työskentelevien ihmisten näkemyksiä, kommentteja ja parannusehdotuksia. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvantitatiivista tutkimusta, mutta siinä on myös vivahteita kvalitatiivisesta tutkimuksesta. Vaikutusarviointi aselain valmistelussa sekä jälkiseurannan toteutus näyttää jääneen vajavaiseksi. Erityisesti kustannuksia ja kielteisiä vaikutuksia on aiheutunut juuri poliisin viranomaistoimintaan. Jälkiseuranta on yhtä tärkeää sekä lain kokonaisuudistuksessa että vaiheittaisessa uudistuksessa.
Syksyllä 2013 toteutetun mielipidekyselyn vastauksista voi päätellä, ettei aselain muutosten myötä uudistunut aselupamenettely ole onnistunut ainakaan lupahallinnon henkilöstön mielestä. Prosessi koetaan työlääksi ja monimutkaiseksi ja työvälineet huonosti suunnitelluiksi. Lainvalmistelun kuulemisvaiheessa myös poliisilaitosten edustajien mielipidettä on kysytty, mutta oikean kohderyhmän, eli konkreettisesti lakimuutokset työssään tuntevan lupahallinnon työntekijöiden näkemykset tuntuvat jääneen huomioimatta. Uuden asetietojärjestelmän pilotointivaiheessa kuuluisi myös kerätä kommentteja järjestelmän loppukäyttäjiltä, joita sitten käytetään suunnittelun tukena. Tätä tietoa ei ole osattu tai kyetty hyödyntää.
Opinnäytetyössä keskitytään käsittelemään ampuma-aselain muutoksia poliisin lupahallinnossa. Työssä tarkastellaan ampuma-aselupien parissa työskentelevien ihmisten näkemyksiä, kommentteja ja parannusehdotuksia. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvantitatiivista tutkimusta, mutta siinä on myös vivahteita kvalitatiivisesta tutkimuksesta. Vaikutusarviointi aselain valmistelussa sekä jälkiseurannan toteutus näyttää jääneen vajavaiseksi. Erityisesti kustannuksia ja kielteisiä vaikutuksia on aiheutunut juuri poliisin viranomaistoimintaan. Jälkiseuranta on yhtä tärkeää sekä lain kokonaisuudistuksessa että vaiheittaisessa uudistuksessa.
Syksyllä 2013 toteutetun mielipidekyselyn vastauksista voi päätellä, ettei aselain muutosten myötä uudistunut aselupamenettely ole onnistunut ainakaan lupahallinnon henkilöstön mielestä. Prosessi koetaan työlääksi ja monimutkaiseksi ja työvälineet huonosti suunnitelluiksi. Lainvalmistelun kuulemisvaiheessa myös poliisilaitosten edustajien mielipidettä on kysytty, mutta oikean kohderyhmän, eli konkreettisesti lakimuutokset työssään tuntevan lupahallinnon työntekijöiden näkemykset tuntuvat jääneen huomioimatta. Uuden asetietojärjestelmän pilotointivaiheessa kuuluisi myös kerätä kommentteja järjestelmän loppukäyttäjiltä, joita sitten käytetään suunnittelun tukena. Tätä tietoa ei ole osattu tai kyetty hyödyntää.