Elintapaneuvonnan yhteistyöverkosto Vantaan ja Keravan alueelle - ja miten sen saa toimimaan

Abstract

Vaikka suomalaiset pitävät terveyttä yhtenä tärkeimmistä arvoista, on väestön terveys ja toimintakyky viime vuosikymmenen aikana kääntynyt huonompaan suuntaan. Suomalaiset ovat lihavampia ja liikkuvat vähemmän kuin aikaisemmin. Tähän ovat vaikuttaneet etenkin elinympäristön ja elintapojen muuttuminen. Elintapaneuvonnalla voidaan vaikuttaa ihmisten terveyteen. Asiakkaan elämäntilanteen ja elintapojen ymmärtäminen on kuitenkin kompleksinen ilmiö, joka vaatii vahvaa poikkihallinnollista yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Tällaiseen yhteistyöhön verkostot ovat oivallinen ratkaisu, koska ne voivat toimia ketterästi, joustavasti ja tehokkaasti.

Hyvinvointialueuudistus aiheutti haasteita Vantaan kaupungin, Keravan kaupungin ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väliseen yhteistyöhön ja hankaloitti elintapaneuvontapalveluiden järjestämistä. Muutosten myötä tuli entistä suurempi tarve alueellisen elintapaneuvonnan yhteistyöverkoston luomiselle.

Kehittämistyön tavoitteena oli perustaa elintapaneuvonnan yhteistyöverkosto Vantaan kaupungin, Keravan kaupungin ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen välille. Tavoitteena oli myös saada verkostosta käytännössä toimiva. Kehittämistyö toteutettiin vuosina 2024–2025. Tutkimusmenetelminä käytettiin havainnointia, kyselyitä ja työpajatyöskentelyä.

Kehittämistyön tuloksena syntyi elintapaneuvonnan yhteistyöverkosto Vantaan kaupungin ja Keravan kaupungin sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen välille. Hyvä ja toimiva verkostotyö vaatii erityisesti tuntemista, luottamista ja sitoutumista. Sitoutuminen vahvistuu, kun verkoston jäsenille on selkeät roolit, tavoitteet on yhdessä määritelty, vastuuta on jaettu ja keskustelu on avointa. Sekä verkoston tapaamisissa että niiden välissä panostettiin näihin. Tiedonkulun ja välitehtävien alustana toimi yhteinen Teams-kanava. Lopputuloksena verkostolle on laadittu yhteiset tavoitteet, joiden edistämiseen on sitouduttu. Verkoston jäsenet tuntevat toisensa, roolit ovat selkiytyneet ja myös erillisiä pienempiä työryhmiä on perustettu. Verkosto on siis käytännössä toimiva.

Verkostotyöhön on löydyttävä riittävästi resursseja, jotta verkosto toimii. Verkoston jäsenten tutustumiseen ja luottamuksen herättämiseen on käytettävä aikaa. Verkoston on myös oltava jäsenelleen merkityksellinen, jotta toimintaan sitoudutaan. Verkostoa sekä pitää johtaa että ei pidä johtaa. Verkosto ovat pääosin itseohjautuva, mutta kun sillä on yhteinen tavoite, visio ja päämäärä, pitää niitä myös johtaa tavoitteen saavuttamiseksi.

Parhaimmillaan verkostotyön tuloksena on toimivammat elintapaneuvonnan palvelupolut. Asiakas saa oikeaa palvelua oikeaan aikaan, ja hänen hyvinvointinsa paranee. Asiakas tarvitsee vähemmän terveyspalveluja, jolloin hyvinvointialueen kustannukset laskevat. Kunta puolestaan saa paremmin voivia ja työkykyisempiä kuntalaisia. Parhaimmillaan sekä alueen taloudellinen että asiakkaan henkilökohtainen hyöty voivat olla merkittäviä.