Vasikkaripulit : Cryptosporidium parvum – yleisyys ja vastustaminen
Uotila, Milja (2025)
Uotila, Milja
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051210807
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051210807
Tiivistelmä
Vasikkaripulit ovat maailmanlaajuisesti merkittävä taloudellisia ja tuotannollisia tappioita aiheuttava ongelma karjanomistajille. Vasikkaripuleita aiheuttavat erilaiset tekijät, kuten ympäristölliset tekijät sekä tartunnalliset taudinaiheuttajat. Tartunnallisia taudinaiheuttajia ovat virukset, bakteerit ja alkueläimet. Etenkin alkueläimiin kuuluvan kokkidi Cryptosporidium parvumin tartuntamäärät ovat lisääntyneet merkittävästi 2010-luvulla. Vasikkaripuleita esiintyy myös zoonoottisena eli taudinaiheuttaja voi siirtyä eläimestä ihmiseen. Tämä lisää vasikkaripuleiden ehkäisemisen tärkeyttä.
Työn toimeksiantajana toimii Osuuskunta Länsi-Maito. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää vasikkaripuleiden, etenkin C. parvumin, levinneisyyttä Valiolle maitoa tuottavilla lypsykarjatiloilla sekä keinoja, joiden avulla tilat ovat onnistuneet C. parvumin saneerauksessa.
Opinnäytetyötä varten Valion maidontuottajille tehtiin kyselytutkimus, joka jaettiin Valion osuuskuntien toimesta lypsykarjatilallisille. Kyselyyn vastasi yhteensä 328 maidontuottajaa. Lisäksi opinnäytetyössä tutustuttiin tarkemmin yhden yksittäisen lypsykarjatilan toimintaan, kun tilalla oli C. parvum vuosina 2009–2016.
Vastausten perusteella pystyttiin kokoamaan ohjeistus C. parvumin saneerausta varten sekä tarkastelemaan esteitä saneeraamiselle tilatasolla. Tärkeimpänä saneerauksen keinona voidaan pitää poikima- ja vasikkakarsinoiden mekaanista pesua sekä totaalista kuivumista. Huomattiin, että C. parvumia tavataan yhä useammalla lypsykarjatilalla, mistä noin 78 %:lla tartunta esiintyy zoonoottisena. Vaikka vasikoiden pääasialliset oireet vaihtelevat tilojen välillä, on tiloilla huomattu oireiden vakavuuden helpottaneen muutaman vuoden aikana tartunnan ensimmäisestä esiintymisestä.
Työn toimeksiantajana toimii Osuuskunta Länsi-Maito. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää vasikkaripuleiden, etenkin C. parvumin, levinneisyyttä Valiolle maitoa tuottavilla lypsykarjatiloilla sekä keinoja, joiden avulla tilat ovat onnistuneet C. parvumin saneerauksessa.
Opinnäytetyötä varten Valion maidontuottajille tehtiin kyselytutkimus, joka jaettiin Valion osuuskuntien toimesta lypsykarjatilallisille. Kyselyyn vastasi yhteensä 328 maidontuottajaa. Lisäksi opinnäytetyössä tutustuttiin tarkemmin yhden yksittäisen lypsykarjatilan toimintaan, kun tilalla oli C. parvum vuosina 2009–2016.
Vastausten perusteella pystyttiin kokoamaan ohjeistus C. parvumin saneerausta varten sekä tarkastelemaan esteitä saneeraamiselle tilatasolla. Tärkeimpänä saneerauksen keinona voidaan pitää poikima- ja vasikkakarsinoiden mekaanista pesua sekä totaalista kuivumista. Huomattiin, että C. parvumia tavataan yhä useammalla lypsykarjatilalla, mistä noin 78 %:lla tartunta esiintyy zoonoottisena. Vaikka vasikoiden pääasialliset oireet vaihtelevat tilojen välillä, on tiloilla huomattu oireiden vakavuuden helpottaneen muutaman vuoden aikana tartunnan ensimmäisestä esiintymisestä.