Työntekijöiden sitouttaminen, työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen Vaasan kaupungin organisaatiossa

Abstract

Työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen keinot, toimivat henkilöstökäytännöt ja positiivinen työntekijäkokemus ovat muodostuneet nykypäivän työelämässä entistä merkittävimmiksi kilpailuvalteiksi työntekijöiden sitouttamisen ja organisaation pito- ja vetovoiman näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen toimivuutta ja haasteita Vaasan kaupungin organisaatiossa sekä sitä, miten yhteensovittamista tulisi kehittää, jotta se toimisi työntekijöiden sitoutumista, työhyvinvointia ja arjen sujumista parantavana tekijänä.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui sitouttamiseen ja työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen liittyvästä tutkimuksesta, sitouttaviin henkilöstökäytäntöihin perustuvasta positiivisesta työntekijäkokemuksesta, työnantajamielikuvasta, organisaatiokulttuurista, hyvästä johtamisesta ja työhyvinvoinnista sekä työn ja vapaa-ajan merkityksestä ja työntekijälähtöisistä joustoista.

Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella sekä avointen kysymysten osalta kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Empiirinen aineisto kerättiin Vaasan kaupungin henkilöstöltä sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi kysymyksiä haastateltavien taustatiedoista, Vaasan kaupungin organisaation henkilöstökäytäntöjen toimivuudesta, positiiviseen työntekijäkokemukseen vaikuttavista tekijöistä sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen onnistumisesta ja haasteista. Lisäksi kysyttiin kehittämisehdotuksia yhteensovittamisen parantamiseksi.

Tutkimus osoitti, että Vaasan kaupungin organisaatiossa oltiin pääosin tyytyväisiä työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen ja henkilöstökäytäntöjen toimivuuteen. Työyhteisöllisyyskokemus ja kokemus johtamisesta ja esihenkilötyöstä nostettiin merkittäviksi seikoiksi positiivisen työntekijäkokemuksen muodostumisessa. Käytössä olevilla yhteensovittamisen keinoilla koettiin olevan erityisesti merkitystä työnantajaan ja omaan työhön sitoutumiseen sekä pidempään työssä jatkamiseen, vaikka monilla ei ollutkaan mahdollisuutta joustojen käyttöön esimerkiksi taloudellisten syiden takia tai työn luonteen vuoksi. Keinoja pidettiin myös kilpailuetuina muihin työnantajiin nähden. Etätyön rajoitukset, etätyöhön suhtautuminen ja johtaminen, työvuorosuunnittelu sekä työajoissa joustaminen nostettiin tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi.

Asiasanat: työntekijöiden sitouttaminen, henkilöstökäytännöt, työ ja vapaa-aika, työntekijälähtöiset joustot