Koulurakennuksen ilmanvaihdon mittaus ja säätö

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa koulurakennuksen ilmanvaihdon tehokkuutta ja varmistaa hyvä sisäilman laatu. Työn tarkoituksena oli tutkia koulurakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän nykytilaa, suorittaa tarvittavat mittaukset ja säätötyöt sekä analysoida tuloksia. Työssä keskityttiin ilmanvaihdon tasapainotukseen ja energiatehokkuuteen, jotta löydettäisiin optimaaliset ratkaisut ilmanvaihdon parantamiseksi. Työn toimeksiantajana toimi Tampereen Aikuiskoulutuskeskus.

Tutkimusongelmiin vastattiin mittaamalla ja säätämällä ilmanvaihtokone, joka palvelee enimmäkseen luokkahuonetiloja. Mittaukset suoritettiin paine-eromittauksilla ja tilavuusvirtojen laskennalla. Säätötyön jälkeen ilmanvaihtokoneen kokonaisilmamäärät saatiin lähelle tasapainoa ja luokkahuoneiden ilmanvaihto parani suurelta osin. Painehäviöt muutamissa haarakanavoissa kasvoivat, mikä aiheutti ääniongelmia poistoilmaventtiileille.

Tuotoksena saatiin hyödyllistä tietoa koulurakennusten ilmanvaihdon suunnitteluun ja ylläpitoon. Säätötyön tulokset osoittivat, että ilmanvaihtokoneessa olisi reserviä nostaa tuloilman ilmavirtojen määrää, mutta se vaatisi säätötyön aloittamista alusta konehuoneesta asti. Suosituksena esitettiin säätöpeltien lisäämistä, tilojen käyttötarkoitusten tarkastamista uudelleen sekä avonaisten kanavanpäiden tulppaamista tai päätelaitteiden asentamista.

Tulevaisuudessa on suositeltavaa tehdä perusteellinen kartoitus tilojen käyttötarkoituksista ennen säätötyön aloittamista sekä ilmanvaihtojärjestelmän kunnon huolellinen tarkastus ja havaittujen vikojen korjaus. Työn tulokset ja suositukset voivat auttaa parantamaan ilmanvaihtoa ja energiatehokkuutta tulevissa projekteissa.

The aim of this study was to enhance the efficiency of ventilation in a school building and ensure good indoor air quality. The current state of the ventilation system in the building was assessed, measurements and adjustments were performed, and the results were analyzed. The focus was on balancing ventilation and energy efficiency to find optimal solutions. The study was commissioned by Tampereen Aikuiskoulutuskeskus.

Measurements and adjustments were conducted on the ventilation unit serving classroom spaces, using pressure difference and volume flow calculations. After the adjustments, the total air volumes were nearly balanced, improving ventilation in most classrooms. However, increased pressure losses in some ducts caused noise issues at extract air valves.

The results of this study provide valuable insights for designing and maintaining school ventilation systems. The findings indicate potential to increase supply air flow rates, requiring adjustments from the technical room. Recommendations include adding dampers, reassessing space usage, and sealing open duct ends or installing terminal devices.

In the future it is recommended to do thorough surveys of space usage before adjustments and careful inspection of the ventilation system and repair for detected faults. The findings and recommendations can improve ventilation and energy efficiency in future projects.