Täällä tarvitaan esihenkilöä! Ensihoidon esihenkilötyönrakenteen kehittämisen vaikutukset kenttäjohtajien ja heidän sijaistensa työhyvinvointiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ensihoitopalveluissa

Abstract

Tämä Yamk–opinnäytetyö käsittelee esihenkilötyön rakenteen kehittämisen vaikutuksia operatiivisten esihenkilöiden työhyvinvointiin Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ensihoitopalveluissa. Työn tavoitteena oli selvittää operatiivisten esihenkilöiden eli kenttäjohtajien työhyvinvoinnin nykytilaa ja organisaatiomuutoksen vaikutuksia siihen. Lisäksi työssä pyrittiin saamaan vertailutietoa kahdelta muulta ensihoitopalvelualueelta toimivasta esihenkilötyönrakenteesta ja tunnistamaan tekijöitä, jotka tukevat esihenkilöiden työhyvinvointia. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa arvokasta tietoa esihenkilötyöstä, jonka avulla ylempi johto voisi kehittää toimintaa ja tukea työntekijöitä paremmin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu ensihoitopalveluiden rakenteen kuvauksesta sekä johtamisen ja työhyvinvoinnin käsitteiden määrittelystä ensihoidon näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin avoimilla yksilöhaastatteluilla. Haastateltavina oli Kanta-Hämeen ensihoitopalveluiden kenttäjohtajia ja heidän sijaisiaan sekä esihenkilötehtävissä toimivia henkilöitä kahdelta muulta ensihoitoalueelta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Kanta-Hämeen hyvinvointialueella vuonna 2023 toteutettu esihenkilötyön rakennemuutos, jossa Hämeenlinnan asemalle lisättiin ensihoitoesihenkilö kenttäjohtajan työpariksi, on pääosin koettu toimivaksi ja esihenkilöiden työhyvinvointia tukevaksi. Esihenkilöt kokivat työn selkiytyneen, kuormituksen vähentyneen ja työn laadun parantuneen. Myös työturvallisuuden parantuminen koettiin merkittävänä tekijänä työhyvinvoinnin osalta. Vertailu muihin alueisiin toi esille, että esihenkilötyön rakenteeseen vaikuttavat alueelliset tekijät. Oikeanlainen työaika nähtiin muilla alueilla tärkeänä työhyvinvointia tukevana tekijänä. Operatiivisessa toiminnassa työparin merkitys korostui kaikilla alueilla. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että Kanta-Hämeen tehty rakennemuutos on parantanut kenttäjohtajien ja heidän sijaistensa työhyvinvointia. Henkilöstön osallistuminen muutokseen koettiin tärkeänä onnistumistekijänä. Jatkuva kehittäminen ja avoin vuorovaikutus nähdään edelleen tarpeellisena työhyvinvoinnin edistämiseksi ensihoidossa.