Kognitiivisen kuormituksen hallinta ja palautuminen
Kovanen, Titta (2025)
Kovanen, Titta
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051311165
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051311165
Tiivistelmä
Työhyvinvointi on keskeinen osa työelämää. Työ ei tarjoa pelkästään toimeentuloa, vaan myös merkityksellisyyttä ja mielihyvää. Toisaalta se voi myös kuormittaa ja aiheuttaa stressiä. Kuormituksen hallinta on sekä työntekijän että organisaation vastuulla, ja esihenkilöillä on keskeinen rooli työhyvinvoinnin tukemisessa. Työelämä muuttuu jatkuvasti ja erityisesti digitalisaation kiihtyminen on lisännyt työn intensiivisyyttä. Kiire ja työmäärän kasvu haastavat entisestään työntekijöiden palautumista tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia kuinka organisaatio voi tukea työntekijöiden kognitiivisen kuormituksen hallintaa ja edistää palautumista. Tutkimuksella ei ollut toimeksiantajaa, mutta kohderyhmäksi valittiin organisaatiossa X työskentelevät myyntipaikkojen työntekijät. Tutkimusongelma rajattiin kognitiiviseen kuormitukseen, tässä opinnäytetyössä ei käsitellä fyysistä kuormitusta. Kognitiivinen kuormitus on kasvava haaste tulevaisuudessa digitalisaation lisääntyessä ja tiedon määrän kasvaessa.
Tietoperusta löytyy yhden pääluvun alta, joka on jaettu viiteen alalukuun. Tietoperusta koostuu työhyvinvoinnista, stressitekijöistä, kognitiivisesta ergonomiasta, palautumisesta ja organisaation roolista sekä tuesta työhyvinvoinnissa. Tietoperusta koostettiin kirjoista, verkossa olevista artikkeleista, tieteellisistä artikkeleista ja muista julkaisuista.
Opinnäytetyöhön valittiin tutkimuksellinen linja ja tutkimusmenetelmäksi kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Webropol-ohjelmalla luotiin kyselylomake, joka lähetettiin kohderyhmälle sähköpostilla helmikuussa 2025. Kysely koostui kymmenestä kysymyksestä, joista yhdeksän oli vastaajille pakollisia. Kyselyllä yritettiin tavoittaa 157 kohderyhmän edustajaa, joista 58 vastasi kyselyyn. Kyselyn vastausprosentiksi saatiin 36,9 %.
Kyselystä saatujen tulosten perusteella voidaan todeta keskeytykset, liian lyhyet tauot työpäivän aikana, toimimattomat järjestelmät, tiedon saatavuus ja riittämätön palautteen saaminen eniten kuormittaviksi tekijöiksi organisaatiossa X. Pidempään työskennelleet kokivat enemmän keskeytyksiä työssään, saavansa vähemmän rauhallista aikaa vaativien työtehtävien suorittamiseen sekä palautteen saamisen huonommaksi. Tiedon saatavuus kysymyksessä seitsemän ja avoimessa kysymyksessä nousi ylivoimaisesti eniten kuormittavaksi tekijäksi. Työntekijät kokivat tiedon olevan liian hajallaan eri paikoissa ja vaikeasti löydettävissä. Työpäivän aikana koettiin olevan mahdollista pitää riittävä määrä taukoja, mutta taukojen pituutta pidettiin liian lyhyenä. Työntekijät haluaisivat työnantajalta enemmän tukea työpäivän aikaiseen kognitiivisen kuormituksen hallintaan. Loppujen lopuksi vajaa kaksi kolmasosaa (63 %) tuntee tämänhetkisen työhyvinvointinsa olevan hyvä.
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia kuinka organisaatio voi tukea työntekijöiden kognitiivisen kuormituksen hallintaa ja edistää palautumista. Tutkimuksella ei ollut toimeksiantajaa, mutta kohderyhmäksi valittiin organisaatiossa X työskentelevät myyntipaikkojen työntekijät. Tutkimusongelma rajattiin kognitiiviseen kuormitukseen, tässä opinnäytetyössä ei käsitellä fyysistä kuormitusta. Kognitiivinen kuormitus on kasvava haaste tulevaisuudessa digitalisaation lisääntyessä ja tiedon määrän kasvaessa.
Tietoperusta löytyy yhden pääluvun alta, joka on jaettu viiteen alalukuun. Tietoperusta koostuu työhyvinvoinnista, stressitekijöistä, kognitiivisesta ergonomiasta, palautumisesta ja organisaation roolista sekä tuesta työhyvinvoinnissa. Tietoperusta koostettiin kirjoista, verkossa olevista artikkeleista, tieteellisistä artikkeleista ja muista julkaisuista.
Opinnäytetyöhön valittiin tutkimuksellinen linja ja tutkimusmenetelmäksi kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Webropol-ohjelmalla luotiin kyselylomake, joka lähetettiin kohderyhmälle sähköpostilla helmikuussa 2025. Kysely koostui kymmenestä kysymyksestä, joista yhdeksän oli vastaajille pakollisia. Kyselyllä yritettiin tavoittaa 157 kohderyhmän edustajaa, joista 58 vastasi kyselyyn. Kyselyn vastausprosentiksi saatiin 36,9 %.
Kyselystä saatujen tulosten perusteella voidaan todeta keskeytykset, liian lyhyet tauot työpäivän aikana, toimimattomat järjestelmät, tiedon saatavuus ja riittämätön palautteen saaminen eniten kuormittaviksi tekijöiksi organisaatiossa X. Pidempään työskennelleet kokivat enemmän keskeytyksiä työssään, saavansa vähemmän rauhallista aikaa vaativien työtehtävien suorittamiseen sekä palautteen saamisen huonommaksi. Tiedon saatavuus kysymyksessä seitsemän ja avoimessa kysymyksessä nousi ylivoimaisesti eniten kuormittavaksi tekijäksi. Työntekijät kokivat tiedon olevan liian hajallaan eri paikoissa ja vaikeasti löydettävissä. Työpäivän aikana koettiin olevan mahdollista pitää riittävä määrä taukoja, mutta taukojen pituutta pidettiin liian lyhyenä. Työntekijät haluaisivat työnantajalta enemmän tukea työpäivän aikaiseen kognitiivisen kuormituksen hallintaan. Loppujen lopuksi vajaa kaksi kolmasosaa (63 %) tuntee tämänhetkisen työhyvinvointinsa olevan hyvä.