ICT-Tuotekehityksen tuottavuuden mittaaminen

Abstract

Tässä opinnäytetyössä on tavoitteena tutkia ja kehittää ICT-tuotekehityksen tuottavuuden mittaamista Verohallinnon Tuotehallintayksikössä. Tutkimus on rajattu koskemaan verotustoiminnasta vastaavia tuotetiimejä, jotka huolehtivat kyseisten tuotteiden sovelluskehityksestä. Tuotetiimit koostuvat asiantuntijoista ja sovelluskehittäjistä. Tutkimus toteutettiin aikavälillä 6/2024–5/2025.

Opinnäytetyö koostuu kirjallisuuskatsauksesta, joka sisältää niin tietotyön kuin tuottavuuden, tehokkuuden, suorituskyvyn ja niihin läheisesti liittyvien käsitteiden määrittelyn. Kirjallisuuskatsauksessa kuvataan myös tietotyön ja sovelluskehityksen tuottavuuden mittaamiseen liittyviä teorioita, käytäntöjä ja luokitteluja. Katsauksessa arvioidaan tietotyön ja sovelluskehityksen eroja sekä työkulttuurin vaikutusta tuottavuuden mittaamiseen. Julkisen sektorin tuottavuuden mittaamisesta esitetään siihen liittyvät ominaispiirteet. Esimerkkejä sovelluskehityksen mittaamisen viitekehyksistä sekä yleisimmät käytetyt mittarit tutkimuksen perusteella esitetään katsauksessa. Kirjallisuuskatsauksen lopussa kerrotaan, miten kirjallisuuskatsauksessa esitettyjä näkökulmia hyödynnetään opinnäytetyössä.

Opinnäytetyössä suoritettiin tutkimus tuottavuuden mittaamisesta organisaatiossa teemahaastatteluilla. Haastateltavina oli yhteensä seitsemän Verohallinnon työntekijää joko tuoteomistajan tai tuoteryhmäjohtajan roolista. Haastattelut analysoitiin temaattisella analyysillä ja tuloksista tuotettiin teemakartat. Haastateltaville esiteltiin myös organisaatiossa käytössä olevia mittareita.

Haastattelujen tuloksena olivat teemakartat tuottavuuteen ja mittaamiseen liittyvistä teemoista ja käsitteistä. Sekä analyysi miten näiden määrittely vastaa aiempaa tutkimusta. Tuottavuuteen liittyviä käsitteitä ovat tehokkuus, laatu, arvo, hyöty, osaaminen ja työntekijäkokemus. Mittaamiseen liittyvät teemoja ovat mittaamisen tärkeys, kulttuuri, asenne, vertailtavuus, ristiriidat, haasteet, tavoitteet, kyky mitata ja mittareista oppiminen. Tuloksena oli myös analyysi haastatteluissa esiteltyjen mittareiden hyödynnettävyydestä ja käytöstä organisaatiossa. Haastattelujen ja aiemman tutkimuksen perusteella kuvattiin kolme mahdollista skenaariota hyödyntää ja kehittää tuottavuuden mittareita.

Tuloksena tutkimuksessa on, ettei organisaatiossa hyödynnetä tuottavuuden mittareita kuin osasta toimintaa. Mittarit eivät myöskään ole yhtenäisiä. Ymmärrys tuottavuudesta ja siihen liittyvistä käsitteistä on organisaatiossa kuitenkin hyvällä tasolla. Jatkoehdotuksena esitetään tuottavuuden mittareiden määrittelyä ja mittaamista organisaatiotasolla sekä tuotetiimikohtaisia tuottavuuden mittareita.