Sähköautojen latausinfrastruktuuri, Keravan ja Hyvinkään kaupunkien strategiat

Abstract

Sähköautojen määrä on kasvanut voimakkaasti sekä Suomessa että kansainvälisesti. Liikenteen sähköistyminen on osa laajempaa yhteiskunnallista kehitystä, jossa pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja siirtymään kohti ilmastotavoitteita tukevaa liikennejärjestelmää. Sähköautoilu tarjoaa monia ympäristö- ja energiatehokkuushyötyjä, mutta sen yleistyminen asettaa haasteita erityisesti kunnalliselle infrastruktuurille. Kaupunkien rooli sähköautojen latausverkoston kehittämisessä on keskeinen, sillä riittävän kattava ja saavutettava latausverkosto tukee sähköautoilun kasvua ja käyttöä arjessa.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella, miten sähköautojen latausinfrastruktuuria tulisi suunnitella, ja miten Keravan ja Hyvinkään kaupungit ovat valmistautuneet sähköautojen määrän kasvuun. Työssä perehdyttiin erityisesti Suomen nykytilanteeseen, käytännön toimenpiteisiin, latausverkoston sijoittamiseen, kehityssuunnitelmiin sekä tunnistettuihin haasteisiin. Tutkimuskohteiksi valittiin kaksi eri kokoista kaupunkia Uudenmaan alueelta, joissa sähköautoilu on yleistynyt, mutta infrastruktuurin kehityksessä on vielä tilaa parannuksille.

Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Keravan ja Hyvinkään kaupunkien viranhaltijoita. Haastattelut valittiin aineistonkeruumenetelmäksi, koska muuta taustatietoa oli vaikea löytää – julkisia asiakirjoja tai tarkkoja suunnitelmia ei ollut saatavilla tai ne eivät olleet ajantasaisia. Haastattelujen avulla kerättiin ajankohtaista tietoa latausinfrastruktuurin laajuudesta, käyttöön liittyvistä ratkaisuista sekä kaupunkien suunnitelmista ja linjauksista tulevaisuuden varalle.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että Keravalla latausinfrastruktuurin kehittäminen perustuu markkinaehtoiseen malliin, jossa yksityiset toimijat rakentavat latauspisteitä kysynnän mukaan. Hyvinkäällä kaupunki on ollut aktiivisempi ja investoinut erityisesti omien kiinteistöjen latausvalmiuksiin, kuten koulujen ja liikuntapaikkojen yhteyteen. Molemmissa kaupungeissa on tunnistettu haasteita liittyen sähköverkon kapasiteettiin, kustannuksiin, piha-alueiden tilankäyttöön sekä lämmitystolppien ja latauspaikkojen yhteensovittamiseen.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sähköautojen latausverkon kehittäminen edellyttää kunnissa selkeää suunnittelua, joustavia ratkaisuja ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tulevaisuudessa tarvitaan myös parempaa tiedonkeruuta, strategista ohjausta sekä jatkuvaa seurantaa, jotta sähköautoilun yleistyminen voidaan mahdollistaa kestävällä ja toimivalla tavalla.