Tekoälyn mahdollisuudet ja tarve sydänpotilaan hoidossa : kvantitatiivinen puolistukturoitu kyselytutkimus Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Tyks Sydänkeskuksessa
Ajo, Marko (2025)
Ajo, Marko
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051311291
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051311291
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä tekoälyn mahdollisuuksista, tarpeista ja riskeistä sydänpotilaiden hoidossa. Kyselyyn vastasi yhteensä 70 henkilökunnan edustajaa.
Kyselyssä kartoitettiin vastaajien taustatietoja ja mielipiteitä tekoälyn roolista diagnostiikassa, hoidon suunnittelussa, potilasohjauksessa ja hallinnollisissa tehtävissä. Lisäksi tarkasteltiin luottamusta tekoälyyn ja sen herättämiä eettisiä kysymyksiä.
Tulosten perusteella suurin osa vastaajista uskoi tekoälyn tulevaisuuteen sydänpotilaiden hoidossa, erityisesti potilaan omahoidon tukemisessa ja rutiinitehtävissä. Sen sijaan luottamus tekoälyn kykyyn tehdä itsenäisiä diagnooseja ja hoitosuosituksia oli selvästi varauksellisempaa. Vaikka vastaajien ikä ja työkokemus eivät yleisesti vaikuttaneet näkemyksiin tilastollisesti merkitsevästi, vanhemmat vastaajat suhtautuivat kriittisemmin tekoälyn käyttöön. Eettiset näkökohdat koettiin tärkeiksi, ja niiden merkitys kasvoi iän ja kokemuksen myötä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vaikka tekoälyn potentiaali tunnistettiin, sen täysipainoinen hyödyntäminen edellyttää edelleen kehitystyötä ja erityisesti luottamuksen rakentamista, erityisesti diagnostisissa toiminnoissa. Eettisten ja tietoturvaan liittyvien kysymysten huomioiminen on keskeistä tekoälyn luotettavalle käytölle. Tuloksia voidaan hyödyntää Sydänkeskuksen henkilöstön koulutuksessa ja tekoälysovellusten käyttöönoton suunnittelussa.
Kyselyssä kartoitettiin vastaajien taustatietoja ja mielipiteitä tekoälyn roolista diagnostiikassa, hoidon suunnittelussa, potilasohjauksessa ja hallinnollisissa tehtävissä. Lisäksi tarkasteltiin luottamusta tekoälyyn ja sen herättämiä eettisiä kysymyksiä.
Tulosten perusteella suurin osa vastaajista uskoi tekoälyn tulevaisuuteen sydänpotilaiden hoidossa, erityisesti potilaan omahoidon tukemisessa ja rutiinitehtävissä. Sen sijaan luottamus tekoälyn kykyyn tehdä itsenäisiä diagnooseja ja hoitosuosituksia oli selvästi varauksellisempaa. Vaikka vastaajien ikä ja työkokemus eivät yleisesti vaikuttaneet näkemyksiin tilastollisesti merkitsevästi, vanhemmat vastaajat suhtautuivat kriittisemmin tekoälyn käyttöön. Eettiset näkökohdat koettiin tärkeiksi, ja niiden merkitys kasvoi iän ja kokemuksen myötä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vaikka tekoälyn potentiaali tunnistettiin, sen täysipainoinen hyödyntäminen edellyttää edelleen kehitystyötä ja erityisesti luottamuksen rakentamista, erityisesti diagnostisissa toiminnoissa. Eettisten ja tietoturvaan liittyvien kysymysten huomioiminen on keskeistä tekoälyn luotettavalle käytölle. Tuloksia voidaan hyödyntää Sydänkeskuksen henkilöstön koulutuksessa ja tekoälysovellusten käyttöönoton suunnittelussa.
