Tampereen raitiotien simuloitujen ja toteutuneiden ajoaikojen vertailu
Vehkalahti, Maija (2025)
Vehkalahti, Maija
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051311439
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051311439
Tiivistelmä
Tampereen raitiotie muodostuu kolmesta osasta, joista osilla 1 ja 2 liikennöinti on aloitettu ja osalla 3 on käynnissä rakentaminen. Osalla 1 liikennöinti aloitettiin syksyllä 2021. Tässä työssä tavoitteena on tarkastella Tampereen raitiotien ensimmäisen osan ajoaikoja valittuina ajanjaksoina ja verrata näitä aikoja raitiotien suunnitteluvaiheessa laaditulla simuloinnilla saatuihin ajoaikoihin. Mikäli simuloidut ja toteutuneet ajoajat eroavat toisistaan, työssä pyritään löytämään syitä eroavaisuuksille erityisesti simuloinnissa käytetyistä parametreistä.
Työssä kuvataan yleisemmällä tasolla raitiotien simuloinnin periaatteita sekä Tampereen raitiotien simuloinnin lähtökohdat ja siinä käytetyt parametrit. Ajoaikatarkasteluiden lähtökohtana toimivat toteutuneet ajoajat helmi- ja toukokuussa 2023. Näitä toteutuneita ajoaikoja on verrattu simuloituihin ajoaikoihin pysäkkiväleittäin.
Tarkasteluiden perusteella pääosin toteutuneet ajoajat ovat simuloituja ajoaikoja pidempiä. Koko tarkasteltavan linjan osuudella toteutunut ajoaika on noin minuutin simuloitua pidempi kokonaisajan ollessa noin 30 minuuttia. Kuitenkin pysäkkivälikohtaisten ajoaikojen erojen suuruudessa on merkittävää vaihtelua ja tässä työssä on keskitytty sellaisiin pysäkkiväleihin, joissa ajoaikojen ero on noin 10 sekuntia tai enemmän.
Tarkasteluissa on havaittu, että simuloinnissa käytetty kaluston kiihtyvyyden ja hidastuvuuden arvo ei täysin vastaa todellista arvoa toteuman perusteella. Haastattelusta saadun tiedon mukaan arvoa on muutettu osan 3 simulointeihin. Lisäksi työn aikana on havaittu, että simuloinnissa käytetty infrastruktuurin malli ei täysin vastaa todellisuutta erityisesti nopeusrajoitusalueiden osalta. Vaikka simulointi on laadittu suunnitelmien valmistuttua, on nopeusrajoitusalueisiin tehty muutoksia vielä liikennöinnin aloittamisen jälkeenkin, jolloin kaikkia muutoksia ei ole pystytty ottamaan huomioon suunnitteluvaiheessa tehdyssä simuloinnissa.
Lisäksi ajoaikaan vaikuttavia muita tekijöitä on tunnistettu työn aikana. Riippuen pysäkkivälistä, ajoaikaan vaikuttavat esimerkiksi liikennevalo-ohjatut liittymät, suojatiet sekä muu liikenne. Lisäksi raitioliikenteen kuljettajien yksilöllisillä ajotavoilla on joissain kohteissa eroa esimerkiksi kuljettajan kokemuksesta johtuen.
Vaikka työssä on tunnistettu useita tekijöitä, jotka aiheuttavat eroa ajoaikoihin simuloidun ja toteutuneen välillä, ei työn aikana kuitenkaan ole tunnistettu selkeitä muutostarpeita simuloinnissa käytettäviin parametreihin. Pääosin tunnistetut tekijät ovat sellaisia, joita ei pystytä simuloinnissa arvioimaan ennakkoon.
Työssä kuvataan yleisemmällä tasolla raitiotien simuloinnin periaatteita sekä Tampereen raitiotien simuloinnin lähtökohdat ja siinä käytetyt parametrit. Ajoaikatarkasteluiden lähtökohtana toimivat toteutuneet ajoajat helmi- ja toukokuussa 2023. Näitä toteutuneita ajoaikoja on verrattu simuloituihin ajoaikoihin pysäkkiväleittäin.
Tarkasteluiden perusteella pääosin toteutuneet ajoajat ovat simuloituja ajoaikoja pidempiä. Koko tarkasteltavan linjan osuudella toteutunut ajoaika on noin minuutin simuloitua pidempi kokonaisajan ollessa noin 30 minuuttia. Kuitenkin pysäkkivälikohtaisten ajoaikojen erojen suuruudessa on merkittävää vaihtelua ja tässä työssä on keskitytty sellaisiin pysäkkiväleihin, joissa ajoaikojen ero on noin 10 sekuntia tai enemmän.
Tarkasteluissa on havaittu, että simuloinnissa käytetty kaluston kiihtyvyyden ja hidastuvuuden arvo ei täysin vastaa todellista arvoa toteuman perusteella. Haastattelusta saadun tiedon mukaan arvoa on muutettu osan 3 simulointeihin. Lisäksi työn aikana on havaittu, että simuloinnissa käytetty infrastruktuurin malli ei täysin vastaa todellisuutta erityisesti nopeusrajoitusalueiden osalta. Vaikka simulointi on laadittu suunnitelmien valmistuttua, on nopeusrajoitusalueisiin tehty muutoksia vielä liikennöinnin aloittamisen jälkeenkin, jolloin kaikkia muutoksia ei ole pystytty ottamaan huomioon suunnitteluvaiheessa tehdyssä simuloinnissa.
Lisäksi ajoaikaan vaikuttavia muita tekijöitä on tunnistettu työn aikana. Riippuen pysäkkivälistä, ajoaikaan vaikuttavat esimerkiksi liikennevalo-ohjatut liittymät, suojatiet sekä muu liikenne. Lisäksi raitioliikenteen kuljettajien yksilöllisillä ajotavoilla on joissain kohteissa eroa esimerkiksi kuljettajan kokemuksesta johtuen.
Vaikka työssä on tunnistettu useita tekijöitä, jotka aiheuttavat eroa ajoaikoihin simuloidun ja toteutuneen välillä, ei työn aikana kuitenkaan ole tunnistettu selkeitä muutostarpeita simuloinnissa käytettäviin parametreihin. Pääosin tunnistetut tekijät ovat sellaisia, joita ei pystytä simuloinnissa arvioimaan ennakkoon.