Pito- ja vetovoimaisuus asumispalveluissa Kymenlaakson hyvinvointialueella

Abstract

Sosiaali- ja terveysalalla on paljon työntekijöitä, jotka pohtivat, halua jatkaa alalla. Hyvinvointialuella on jo pyritty hyödyntämään erilaisia keinoja pito- ja vetovoiman lisäämiseksi, kuten työtyytyväisyyden edistämistä ja palkkatason parantamista. Selvittämällä henkilöstön näkökulmaa pito- ja vetovoimaisuuteen voidaan kohdentaa toimenpiteet vielä tarkemmin, mikä tekee alasta ja hyvinvointialueesta houkuttelevamman. Kymenlaakson alueella pito- ja veto-voimaisuuden tutkiminen on ajankohtaista, koska alueella on odotettavissa suuria määriä eläköitymisiä lähivuosina. Tämän tutkimuksen avulla voidaan kehittää Kymenlaakson työvoiman pysyvyyttä ja työn houkuttelevuutta.

Opinnäytetyössä tutkittiin pito- ja vetovoimaisuutta Kymenlaakson hyvinvointialueen asumispalveluissa. Tavoitteena oli kirkastaa henkilöstölle tärkeitä pito- ja vetovoimatekijöitä ja välittää nämä organisaation johdolle. Tutkimus toteutettiin anonyymisti verkkokyselyllä, joka sisälsi 17 kysymystä. Kyselyssä käytettiin määrällisiä ja laadullisia kysymyksiä, joiden avulla pyrittiin saamaan mahdollisimman laaja käsitys pito- ja vetomaisuudesta. Analyysi perustui kvalitatiiviseen sisällönanalyysiin ja kvantitatiivisiin tilastollisiin menetelmiin.

Kysely lähetettiin 1 629 työntekijälle, joista 268 vastasi, eli noin 16,5 % vastaajista. Koska vastausprosentti oli 16,5 %, tulokset eivät kerro kaikkien asumispalveluissa työskentelevien näkemyksiä. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella ilmenee, että pito- ja vetovoimaisuuteen vaikuttavat monet tekijät. Pito- ja vetovoimaisuutta heikentävänä tekijänä koettiin siirtyminen optimoituun työvuorosuunnitteluun, kun taas vetovoimaisuutta lisäsivät hyvä perehdytys ja asiakkailta saatu positiivinen palaute. Asiakkailta saatu palaute oli merkittävä tekijä monen vastaajan työhyvinvointiin ja jaksamiseen, mikä puolestaan vahvisti työssä pysymistä. Tutkimuksen perusteella voidaan suositella hyvinvointialueen keskittymistä työhyvinvoinnin ja työvuorosuunnittelun parantamiseen, ja vahvistaa asiakaspalautteen hyödyntämistä jaksamisen tukemiseksi. Aihetta olisi hyödyllistä tutkia jatkossa lisää, jotta voisi nähdä pitkällä aikavälillä vaikutukset pito- ja vetovoimaisuudessa.