”Utan lek, inget lärande vare sig leken är fri eller inte”, en kvalitativ studie om hur den fria leken påverkar barns sociala utveckling
Eklund, Sofia; Vesterlund, Emelie (2025)
Eklund, Sofia
Vesterlund, Emelie
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051311225
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051311225
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena on tutkia vapaan leikin merkitystä lasten sosiaaliselle kehitykselle. Opinnäytetyössämme käytämme laadullista tutkimusmenetelmää, jossa yhdistämme teoriaa ja haastattelemme päiväkodin kasvattajia saadaksemme syvällisemmän ymmärryksen heidän näkemyksistään leikin merkityksestä.
Tulokset osoittavat, että vapaalla leikillä on keskeinen rooli lasten sosiaalisessa kehityksessä. Leikin kautta lapset oppivat olemaan vuorovaikutuksessa, kommunikoimaan ja käsittelemään konflikteja. Tutkimus tuo myös esiin, kuinka leikki vahvistaa lasten itsetuntoa antamalla heille mahdollisuuden tutkia erilaisia rooleja ja ilmaista itseään turvallisessa ympäristössä. Lisäksi ilmenee, että leikin kautta syntyy ystävyyssuhteita, joissa lapset oppivat tekemään yhteistyötä ja ymmärtämään
sosiaalisia normeja.
Kasvattajien rooli vapaassa leikissä on ratkaiseva. He luovat edellytyksiä leikille tarjoamalla virikkeellisen ympäristön ja tukemalla lapsia, joilla on vaikeuksia osallistua. Tutkimus osoittaa, että aikuisohjatun leikin ja lasten oman aloitteellisuuden välillä on tärkeää säilyttää tasapaino positiivisten vaikutusten maksimoimiseksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vapaa leikki on olennainen osa lasten sosiaalista kehitystä ja sen tulisi olla etusijalla varhaiskasvatuksessa. Kasvattajien tulisi tietoisesti edistää leikkiä luomalla osallistavia ja inspiroivia leikkiympäristöjä, joissa kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua ja kehittyä.
Tulokset osoittavat, että vapaalla leikillä on keskeinen rooli lasten sosiaalisessa kehityksessä. Leikin kautta lapset oppivat olemaan vuorovaikutuksessa, kommunikoimaan ja käsittelemään konflikteja. Tutkimus tuo myös esiin, kuinka leikki vahvistaa lasten itsetuntoa antamalla heille mahdollisuuden tutkia erilaisia rooleja ja ilmaista itseään turvallisessa ympäristössä. Lisäksi ilmenee, että leikin kautta syntyy ystävyyssuhteita, joissa lapset oppivat tekemään yhteistyötä ja ymmärtämään
sosiaalisia normeja.
Kasvattajien rooli vapaassa leikissä on ratkaiseva. He luovat edellytyksiä leikille tarjoamalla virikkeellisen ympäristön ja tukemalla lapsia, joilla on vaikeuksia osallistua. Tutkimus osoittaa, että aikuisohjatun leikin ja lasten oman aloitteellisuuden välillä on tärkeää säilyttää tasapaino positiivisten vaikutusten maksimoimiseksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vapaa leikki on olennainen osa lasten sosiaalista kehitystä ja sen tulisi olla etusijalla varhaiskasvatuksessa. Kasvattajien tulisi tietoisesti edistää leikkiä luomalla osallistavia ja inspiroivia leikkiympäristöjä, joissa kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua ja kehittyä.
