Födoämnesallergiers påverkan på den drabbades vardag : En scoping review

Abstract

Man kan i dagens samhälle se att allergiska sjukdomar konstant ökar samt förvärras runt om i världen. Detta examensarbete handlar om hur födoämnesallergi påverkar den drabbades vardag och känslor, vilka typer av behandlingsformer det finns samt hur påverkas de psykosociala relationerna av en allergi. Målet med detta examensarbete var att få en överblick kring hur födoämnesallergi påverkar hela individen. Studien utförs för att kunna tillhandahålla tillförlitlig och evidensbaserad information åt personalen inom hälso- och sjukvården eller andra som är intresserade av ämnet.

Som forskningsmetod har skribenterna använt sig av “scoping review” för att kunna få en bredare överblick om ämnet. Totalt 17 vetenskapliga artiklar har analyserats i examensarbetet. Den Caritativa vårdteorin av Katie Eriksson användes som teoretisk utgångspunkt.

I studiens resultat kan man läsa att födoämnesallergi uttrycker sig genom många olika variationer och har ökat enormt de senaste åren. Ärftlighet, miljön - och livsstilsfaktorer har haft stor påverkan på uppkomsten av allergier. Hos barn är mjölk- och äggallergi vanligast i Finland. Man har inte hittat någon specifik behandlingsmetod mot födoämnesallergi som skulle vara till nytta förutom att man försöker undvika födoämnet som man inte tål samt oral immunterapi som gett ett gott resultat.

Studiens slutsats är att födoämnesallergier ökar i världen men även forskningen kring dess förebyggande samt symptomlindrande behandlingsformer konstant utvecklas. Den förebyggande vården kan man läsa om är på väg framåt samt detta är ett viktigt ämne som man borde forska mera i.

Nyky-yhteiskunnassa voidaan nähdä, että allergiset sairaudet lisääntyvät ja pahenevat jatkuvasti kaikkialla maailmassa. Tämä opinnäytetyö käsittelee ruoka-aineallergian vaikutusta uhrin arkeen ja tunteisiin, mitä hoitomuotoja on olemassa ja miten allergia vaikuttaa psykososiaaliseen suhteeseen. Tällä opinnäytetyöllä pyritään saamaan yleiskuva ruoka-aineallergian vaikutuksista yksilöön. Tutkimus tehdään, jotta terveydenhuollon henkilöstölle tai muille aiheesta kiinnostuneille voidaan tarjota luotettavaa ja näyttöön perustuvaa tietoa.

Tutkimusmenetelmäksi kirjoittajat ovat valinneet yleiskatsauksen "scoping review" saadakseen laajemman yleiskuvan aiheesta. Opinnäytetyössä on käytetty 17 tieteellisiä artikkeleita. Katie Erikssonin karitatiivista hoitoteoriaa käytettiin teoreettisena lähtökohtana.

Tutkimuksen tuloksista voidaan nähdä, että ruoka-aineallergia voi ilmaista itseään monien eri muunnelmien kautta ja on kasvanut valtavasti viime vuosina. Perinnöllisyys, ympäristö - ja elämäntapatekijät ovat vaikuttaneet merkittävästi allergian syntyyn. Maito ja muna-allergia ovat yleisimpiä lasten keskuudessa Suomessa. Ruoka-allergiaan ei ole löydetty mitään erityistä hoitomenetelmää, josta olisi hyötyä, paitsi että yritetään välttää sietämätöntä ruokaa sekä suun kautta annettavaa immunoterapiaa, joka on tuottanut hyvän tuloksen.

Tutkimuksen johtopäätös on, että ruoka-aineallergiat lisääntyvät maailmassa, mutta myös sen ehkäisyä ja oireita lievittäviä hoitomuotoja koskeva tutkimus on kehitteillä. Ehkäisevää hoitoa voi lukea, joka on menossa eteenpäin ja tämä on tärkeä aihe, jota pitäisi tutkia enemmän.

It can be seen in today's society that allergic diseases are increasing and worsening all over the world. This thesis is about how food allergy affects the affected person's everyday life and feelings, what forms of treatment there are and how the psychosocial relationship is affected by allergy with this thesis, the aim is to get an overview of how food allergy affects the individual. The study is carried out in order to provide reliable and evidence-based information to healthcare professionals or others interested in the subject.

As a research method, writers have chosen an overview study to get a broader overview of the subject. Total 17 scientific articles have been used in the degree project. The Caritative Care Theory of Katie Eriksson was used as a theoretical starting point.

The study results show that food allergy can express itself through many different variations and has increased enormously in recent years. Inheritance, environmental and lifestyle factors have had a major impact on the onset of allergy. Milk and egg allergy are the most common among children in Finland. There has been no specific method of treatment for food allergy that would be useful except to avoid the food that you cannot tolerate and oral immunotherapy that has produced good results.

The study concludes that food allergies are increasing in the world, but research into its prevention and symptomatic treatments is also under development. Preventive care can be read about is on the way forward and this is an important subject in which more research should be carried out.