Ikäihmisten kuntouttavan lyhytaikaishoidon laadun ja prosessien kehittäminen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella - Kotiutumisen tuen asiakkaan toimiva, moniammatillinen hoitopolku

Abstract

Tämän kehittämistyön tavoitteena oli tutkia ja kuvata kotiutumisen tuen asiakkaan toimivaa hoitopolkua moniammatillisessa ympäristössä, sekä tarkoituksena oli tutkia ikäihmisten kuntouttavan lyhytaikaishoidon henkilökunnan näkemyksiä nykyisten asiakasprosessien tilasta, kehittämiskohteista, henkilökunnan osaamisesta, muutosvalmiuksista sekä koulutuksen ja tuen tarpeista Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin Webropol-kyselyä, moniammatillista ideariiheä, sekä kotiutumisen tuen asiakkaan hoitopolun SWOT-analyysiä. Tutkimuksellinen osuus toteutettiin huhti-toukokuussa 2024. Webropol-kysely lähetettiin koko Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntouttavan lyhytaikaishoidon henkilökunnalle. Tutkimushetkellä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntouttavan lyhytaikaishoidon yksiköissä työskenteli 256 hoitoalan työntekijää. Sähköiseen kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 93 kappaletta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 36,3 %. Moniammatillinen ideariihi ja SWOT-analyysi toteutettiin eräässä hyvinvointialueen Sote-keskuksessa ja siihen osallistui 9 henkilöä. Keskeisimpinä tuloksina voidaan todeta, että ikäihmisten kuntouttavan lyhytaikaishoidon henkilökunnalta löytyy aitoa kiinnostusta ja sitoutuneisuutta asiakkaiden toimintakyvyn selvittämiseen ja tukemiseen. Moniammatillinen yhteistyö ja asiakkaan hoidon jatkuvuuden turvaaminen nostettiin tärkeiksi asioiksi. Tiedonkulku nousi esille SWOT-analyysin jokaisessa arviointikohdassa. Webropol-kyselyssä tuli esiin, että henkilökunta ja esihenkilöt kaipaavat organisaation johdolta selkeitä, yhtenäisiä linjoja, selkeää ja oikea-aikaista viestintää, tukea ja kannustusta, avoimuutta, sekä riittävästi aikaa ja resursseja muutosten hallintaan. Moniammatillisessa ideariihessä todettiin, että sosiaali- ja terveyspuolen välistä yhteistyötä ei osata vielä riittävästi hyödyntää. Lisäksi palvelurakennetta tulisi edelleen kehittää, panostaa enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan ja teknologian hyödyntämiseen ikäihmisten hoidossa.