Etätyön vaikutus työtyytyväisyyteen asiantuntijatyössä

Abstract

Tämä opinnäytetyö tarkasteli etätyön vaikutusta työtyytyväisyyteen asiantuntijatyössä. Etätyö lisääntyi merkittävästi COVID-19-pandemian seurauksena vuonna 2020 ja sen myötä työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen, sosiaalisen vuorovaikutuksen väheneminen sekä työympäristön haasteet nousivat yllättäen työelämän keskeisiksi ilmiöiksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten etätyöskentelyolosuhteet, työn autonomia sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino vaikuttavat asiantuntijoiden kokemaan työtyytyväisyyteen etätyössä. Tutkimus rajattiin asiantuntijatyöhön, jossa työtä on mahdollista tehdä etänä vähintään osan ajasta. Kohderyhmänä olivat eri toimialojen asiantuntijatyötä tekevät henkilöt.

Teoreettinen viitekehys rakentui etätyön ja työtyytyväisyyden keskeisistä käsitteistä sekä Herzbergin kaksifaktoriteoriasta, Maslowin tarvehierarkiasta ja työn piirremallista. Kyseiset teoriat valikoituivat, koska ne tarjoavat eri näkökulmista ymmärrystä työn mielekkyyden, motivaation ja organisaation tuen merkityksestä työtyytyväisyyteen. Tutkimus toteutettiin kevään 2025 aikana laadullisena teemahaastatteluna Microsoft Teamsin välityksellä ja haastatteluaineistoa kerättiin kymmeneltä asiantuntijalta. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.

Tulokset osoittavat, että etätyö lisää asiantuntijoiden työtyytyväisyyttä erityisesti silloin, kun se mahdollistaa joustavan työskentelyn, työrauhan ja työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen. Hybridityömalli koettiin parhaana ratkaisuna, koska se yhdistää etä- ja lähityön edut. Työtyytyväisyyttä tukivat erityisesti työn autonomia, ajansäästö, mahdollisuus palautumiseen ja esihenkilöiden tarjoama tuki. Haasteina ilmenivät sosiaalisen vuorovaikutuksen väheneminen, puutteet työergonomiassa ja työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen. Tutkimuksen pohjalta laadittiin konkreettisia kehitysehdotuksia työelämän käyttöön. Ehdotukset koskevat muun muassa hybridityömallien kehittämistä, esihenkilöviestinnän vahvistamista, ergonomian tukemista, työn organisoinnin ja tauottamisen ohjeistusta sekä yhteisöllisyyden lisäämistä etä- ja lähityössä.