Autonominen työvuorosuunnittelu ja hyvinvointi
Kivelä, Niina (2025)
Kivelä, Niina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051511911
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051511911
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin lisäisikö autonominen työvuorosuunnittelu työntekijöiden hyvinvointia. Tutkimuksen taustalla oli toimeksiantajan halu luoda toimiva malli autonomiseen työvuorosuunnitteluun myymälälle sekä tutkia tämän vaikutuksia hyvinvoinnissa.
Teoreettinen viitekehys muodostuu työaikalain ja kaupan alan työehtosopimuksen asettamista reunaehdoista työvuorosuunnitteluun, työsopimuslain velvollisuuksista työntekijällä sekä työnantajalla ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.
Tutkimuksessa on piirteitä sekä määrällisestä että laadullisesta tutkimuksesta. Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa organisaation yhdessä myymälässä ennen ja jälkeen autonomisen työvuorosuunnittelun käytön. Kysely sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Vastaajien määrä oli rajauksen takia pieni, joten tutkimuksen luotettavuutta täytyy arvioida tästä lähtökodasta käsin.
Kyselyn tulokset osoittavat, että hyvinvointi hieman kehittyi autonomisen työvuorosuunnittelun myötä, jossa vaikuttavina tekijöinä olivat onnistuneempi vapaiden sijoittelu sekä myönteisesti kehittyneet tuntemukset työviihtyvyyttä kohtaan. Autonomisen työvuorosuunnittelun aikana hyvinvoinnin tunteet sekä hyvinvointiin vaikuttavat toiminnot kehittyivät, jolla oletetaan olevan vaikutusta palautumisen tunteen lisääntymiseen.
Organisaatio noudattaa työehtosopimuksen sekä työaikalain ehtoja, sekä ottaa huomioon työntekijöiden työvuorotoiveet vahvasti työvuorosuunnittelussa. Työvuoroihin vaikuttamisen tunne lisäsi työvuorotyytyväisyyttä sekä onnistuneempaa vapaiden sijoittelua, joten tämä olisi hyvä huomioida tulevaisuudessakin. Esimerkiksi mahdollistamalla työntekijöitä vaikuttamaan enemmän työvuorosuunnitteluun toiveiden ja työvuorosijoittelun kohdalla.
Teoreettinen viitekehys muodostuu työaikalain ja kaupan alan työehtosopimuksen asettamista reunaehdoista työvuorosuunnitteluun, työsopimuslain velvollisuuksista työntekijällä sekä työnantajalla ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.
Tutkimuksessa on piirteitä sekä määrällisestä että laadullisesta tutkimuksesta. Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa organisaation yhdessä myymälässä ennen ja jälkeen autonomisen työvuorosuunnittelun käytön. Kysely sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Vastaajien määrä oli rajauksen takia pieni, joten tutkimuksen luotettavuutta täytyy arvioida tästä lähtökodasta käsin.
Kyselyn tulokset osoittavat, että hyvinvointi hieman kehittyi autonomisen työvuorosuunnittelun myötä, jossa vaikuttavina tekijöinä olivat onnistuneempi vapaiden sijoittelu sekä myönteisesti kehittyneet tuntemukset työviihtyvyyttä kohtaan. Autonomisen työvuorosuunnittelun aikana hyvinvoinnin tunteet sekä hyvinvointiin vaikuttavat toiminnot kehittyivät, jolla oletetaan olevan vaikutusta palautumisen tunteen lisääntymiseen.
Organisaatio noudattaa työehtosopimuksen sekä työaikalain ehtoja, sekä ottaa huomioon työntekijöiden työvuorotoiveet vahvasti työvuorosuunnittelussa. Työvuoroihin vaikuttamisen tunne lisäsi työvuorotyytyväisyyttä sekä onnistuneempaa vapaiden sijoittelua, joten tämä olisi hyvä huomioida tulevaisuudessakin. Esimerkiksi mahdollistamalla työntekijöitä vaikuttamaan enemmän työvuorosuunnitteluun toiveiden ja työvuorosijoittelun kohdalla.
