Aurinko, lehmä, koboltti ja keitä meitä nyt oli : materiaalin toimijuus valokuvassa

Abstract

Opinnäytetyöni sai alkunsa tarpeesta kuunnella maailmaa toisin. Tutkin valokuvan ja materiaalin välistä suhdetta oman taiteellisen työskentelyni kautta ja etsin tapoja, joilla ei-inhimillinen materia voisi tulla näkyväksi omilla ehdoillaan. Taustalla on kokemus katkenneesta luontosuhteesta ja halu etsiä hitaita, aistivia tapoja olla osa sitä uudelleen. Työskentelyni perustuu sattumaan, ajan kulumiseen ja luonnon rytmeihin – pyrkimykseen luopua kontrollista ja antaa tilaa vuorovaikutukselle.

Käytän kamerattomia valokuvamenetelmiä kuten lumen-vedoksia, kemigrammeja ja kasvipohjaisia kehitteitä. Työskentelen vanhentuneilla ja kierrätetyillä valokuvapapereilla sekä luonnosta kerätyillä kasveilla, joiden vaikutus kuvan syntyyn on osin hallitsematon. Materiaali ei ole vain väline, vaan aktiivinen osallistuja. Ekologisuus ei näyttäydy ainoastaan teemana, vaan konkreettisina valintoina ja ajan kanssa rakentuvana suhteena.

Opinnäytteessäni rinnastan taiteellisen työskentelyn ja pohdinnan ekologisista ja materiaalisista kysymyksistä. Aurinko, lehmä ja koboltti toimivat esimerkkeinä aineista, jotka paljastavat valokuvauksen yhteydet luonnonvaroihin. En pyri valmiisiin vastauksiin – ehkä työni on enemmän kysymys kuin vastaus. Toivon, että teokseni muistuttavat, ettemme katso maailmaa ulkoa päin, vaan olemme jo osa sitä.