Förebyggande av psykisk ohälsa hos äldre. En scoping review.

Abstract

Psykisk ohälsa är vanligt bland personer över 65 år, men blir inte alltid taget till tals på grund av stigman kring ämnet och risken för att det blir förbisett när fokus sätts på somatiska sjukdomar och fysiska symtom. Depression och ångest är två av de vanligaste symtomen på psykisk ohälsa hos äldre och de har en negativ inverkan på de äldres funktionsförmåga.

Syftet med denna studie var att kartlägga vilka de vanligaste problemen och symtomen på psykisk ohälsa hos äldre är. Frågeställningen är: På vilka sätt kan psykisk ohälsa hos äldre förebyggas?

Studien är gjord med kvalitativ metod i form av en scoping review, där sju vetenskapliga artiklar och sju icke-vetenskapliga källor analyserats med kvalitativ innehållsanalys.

I resultatet framkommer fem teman vilka är olika metoder som kan användas i förebyggandet av äldres psykiska ohälsa. Socialt nätverk och meningsfulla relationer, självhjälpsmetoder, samtalsterapi och psykoedukation, kommunikation och informering samt fysisk aktivitet visade sig ha god effekt både som förebyggande metoder men även som behandlingsmetoder då psykisk ohälsa redan uppkommit.

Slutsatsen är att detta arbete bidrar med sammanfattad information om förebyggande metoder gällande äldres psykiska hälsa och kan användas som stöd bland annat av social-och hälsovårdspersonal som arbetar med äldre personer.

Mielenterveysongelmat ovat yleisiä yli 65-vuotiailla, mutta niistä ei aina puhuta aiheen stigmaan liittyvien syiden. Mielenterveysongelmien voivat jäädä myös huomioimatta, kun keskitytään somaattisiin sairauksiin ja fyysisiin oireisiin. Masennus ja ahdistus ovat kaksi yleisintä mielenterveysongelman oiretta iäkkäillä, ja niillä on negatiivinen vaikutus heidän toimintakykyynsä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, mitkä ovat yleisimmät mielenterveysongelmat ja oireet iäkkäillä.

Tutkimuskysymys on: Millä tavoin voidaan ehkäistä iäkkäiden mielenterveysongelmia?

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella menetelmällä scoping review -katsauksena, jossa analysoitiin seitsemää tieteellistä artikkelia ja seitsemää ei-tieteellistä lähdettä laadullisella sisällönanalyysillä.

Tuloksissa nousi esiin viisi teemaa, jotka ovat erilaisia menetelmiä, joita voidaan käyttää iäkkäiden mielenterveysongelmien ehkäisyssä. Sosiaalinen verkosto ja merkitykselliset ihmissuhteet, itsehoitomenetelmät, keskusteluterapia ja psykoedukaatio, kommunikaatio ja tiedottaminen sekä fyysinen aktiivisuus osoittautuivat tehokkaiksi sekä ennaltaehkäisevinä menetelminä että hoitomenetelminä silloin, kun mielenterveysongelmia on jo ilmennyt.

Johtopäätös on, että tämä työ tarjoaa tiivistettyä tietoa iäkkäiden mielenterveyden ehkäisymenetelmistä, ja sitä voidaan käyttää tukena muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka työskentelevät iäkkäiden henkilöiden kanssa.

Mental illness is common among individuals over the age of 65, but it is not always addressed due to the stigma surrounding the subject and the risk of it being overlooked when focus is placed on somatic diseases and physical symptoms. Depression and anxiety are two of the most common symptoms of mental illness in older adults, and they have a negative impact on their functional capacity.

The aim of this study was to map out the most common problems and symptoms of mental illness in older adults.

The research question is: In what ways can mental illness in older adults be prevented?

The study was conducted using a qualitative method in the form of a scoping review, where seven scientific articles and seven non-scientific sources were analyzed using qualitative content analysis.

The results revealed five themes which are different methods that can be used in the prevention of mental illness in older adults. Social networks and meaningful relationships, self-help methods, counselling and psychoeducation, communication and information, as well as physical activity, were shown to have a good effect both as preventive methods and also as treatment methods when mental illness has already occurred.

The conclusion is that this work contributes summarized information on preventive methods regarding the mental health of older adults and can be used as support by social and healthcare professionals who work with older adults.