Lukiolaisten kokemukset fyysisen aktiivisuuden vaikutuksista kehonkuvaan ja itsetuntoon Tampereen seudulla
Hannula, Anna; Heikkinen, Viivi (2025)
Hannula, Anna
Heikkinen, Viivi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051512052
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051512052
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee Tampereen seudun 16–18-vuotiaiden lukiolaisten kokemuksia fyysisen aktiivisuuden vaikutuksista kehonkuvaan ja itsetuntoon. Tavoitteena oli syventää ymmärrystä siitä, miten fyysisen aktiivisuuden määrä ja eri muodot vaikuttavat lukiolaisten itsetuntoon ja kehonkuvaan. Aihe on ajankohtainen, sillä vaikka nuorten psykologisen hyvinvoinnin kannalta fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia on tutkittu laajasti, yksilölliset kokemuserot ja vaikutusten vaihteleminen kaipaavat tarkempaa tarkastelua.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin teemahaastattelulla kolmeltatoista lukiolaiselta. Haastattelut toteutettiin Microsoft Teams -alustalla syksyllä 2024. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimustuloksista ilmeni, että fyysisen aktiivisuuden määrä ja/tai muoto ei vaikuttanut kehonkuvaan ja itsetuntoon suoraviivaisesti. Vaikutukset olivat yksilöllisiä ja vaihtelivat lukiolaisen taustan ja aiempien kokemusten mukaan. Keskeisiksi tekijöiksi nousivat liikunnan laatu ja henkilökohtaiset kokemukset, kuten liikunnan ilo ja itsensä ylittäminen. Vertaisryhmän tuki ja yhteisöllisyys näyttäytyivät positiivisen kehonkuvan ja itsetunnon vahvistajina, kun taas itsensä vertailu muihin ja epäonnistumisen kokemukset saattoivat heikentää näitä. Johtopäätöksenä todettiin, että fyysisen aktiivisuuden vaikutukset lukiolaisten kehonkuvaan ja itsetuntoon ovat moniulotteisia ja määräytyvät yksilöllisten kokemusten sekä ympäristön tarjoaman palautteen perusteella. Toimeksiantaja, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, sai tästä opinnäytetyöstä arvokasta tietoa lukiolaisten kokemuksista fyysisen aktiivisuuden vaikutuksista kehonkuvaan ja itsetuntoon Tampereen seudulla. Tuloksia voidaan hyödyntää nuorten liikuntaan ja mielenterveyteen liittyvässä kehittämistyössä. This thesis examines the experiences of 16-18-year-old upper secondary school students in the Tampere region regarding the effects of physical activity on body image and self-esteem. The objective of the thesis was to enhance understanding of how the amount and different forms of physical activity influence upper secondary school students’ self-esteem and body image. The topic is relevant as the effects of physical activity on adolescents’ psychological well-being have been widely studied; individual differences in experiences and the variability of outcomes still suggest further investigation.
The thesis was conducted as a qualitative study, with data collected through thematic interviews with thirteen upper secondary school students. The interviews were conducted via the Microsoft Teams platform in the autumn of 2024. The data were analysed using a qualitative content analysis method.
The results of the thesis revealed that the amount and forms of physical activity did not influence body image and self-esteem straightforwardly. The effects were highly individual and varied depending on factors such as the student’s background and prior experiences. The key factors were the quality of physical activity and personal experiences, such as the joy of physical activity and overcoming oneself. Peer support and a sense of community were found to promote a more positive body image and higher self-esteem. However, certain negative aspects of physical activity, such as social comparisons and experiences of failure, may weaken self-esteem and body image. In conclusion, the
effects of physical activity on upper secondary school students’ body image and self-esteem are multifaceted and shaped by individual experiences as well as feedback from the surrounding environment. The commissioning organization, Finnish Sports Federation Häme Region, gained valuable insights from this thesis regarding upper secondary school students’ experiences of the effects of physical activity on body image and self-esteem in the Tampere region. These findings may serve as a useful resource in efforts to promote
youth physical activity and mental health initiatives.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin teemahaastattelulla kolmeltatoista lukiolaiselta. Haastattelut toteutettiin Microsoft Teams -alustalla syksyllä 2024. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimustuloksista ilmeni, että fyysisen aktiivisuuden määrä ja/tai muoto ei vaikuttanut kehonkuvaan ja itsetuntoon suoraviivaisesti. Vaikutukset olivat yksilöllisiä ja vaihtelivat lukiolaisen taustan ja aiempien kokemusten mukaan. Keskeisiksi tekijöiksi nousivat liikunnan laatu ja henkilökohtaiset kokemukset, kuten liikunnan ilo ja itsensä ylittäminen. Vertaisryhmän tuki ja yhteisöllisyys näyttäytyivät positiivisen kehonkuvan ja itsetunnon vahvistajina, kun taas itsensä vertailu muihin ja epäonnistumisen kokemukset saattoivat heikentää näitä. Johtopäätöksenä todettiin, että fyysisen aktiivisuuden vaikutukset lukiolaisten kehonkuvaan ja itsetuntoon ovat moniulotteisia ja määräytyvät yksilöllisten kokemusten sekä ympäristön tarjoaman palautteen perusteella. Toimeksiantaja, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, sai tästä opinnäytetyöstä arvokasta tietoa lukiolaisten kokemuksista fyysisen aktiivisuuden vaikutuksista kehonkuvaan ja itsetuntoon Tampereen seudulla. Tuloksia voidaan hyödyntää nuorten liikuntaan ja mielenterveyteen liittyvässä kehittämistyössä.
The thesis was conducted as a qualitative study, with data collected through thematic interviews with thirteen upper secondary school students. The interviews were conducted via the Microsoft Teams platform in the autumn of 2024. The data were analysed using a qualitative content analysis method.
The results of the thesis revealed that the amount and forms of physical activity did not influence body image and self-esteem straightforwardly. The effects were highly individual and varied depending on factors such as the student’s background and prior experiences. The key factors were the quality of physical activity and personal experiences, such as the joy of physical activity and overcoming oneself. Peer support and a sense of community were found to promote a more positive body image and higher self-esteem. However, certain negative aspects of physical activity, such as social comparisons and experiences of failure, may weaken self-esteem and body image. In conclusion, the
effects of physical activity on upper secondary school students’ body image and self-esteem are multifaceted and shaped by individual experiences as well as feedback from the surrounding environment. The commissioning organization, Finnish Sports Federation Häme Region, gained valuable insights from this thesis regarding upper secondary school students’ experiences of the effects of physical activity on body image and self-esteem in the Tampere region. These findings may serve as a useful resource in efforts to promote
youth physical activity and mental health initiatives.