ADHD johtajuuden voimavarana
Silander, Johanna (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051512030
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051512030
Tiivistelmä
Työelämän lisääntynyt tietomäärä ja päällekkäiset työtehtävät kuormittavat kognitiivista kapasiteettia, mikä on lisännyt ADHD:n kaltaisia oireita myös neurotyypillisillä henkilöillä. Opinnäytetyössä tarkasteltiin ADHD:n ja johtajuuden suhdetta sekä tämän yhtälön mahdollisuuksia nykytyöelämän haasteiden ratkaisemisessa. Tavoitteena oli selvittää, miten ADHD toimi voimavarana johtajuudessa, sekä tuoda samalla neurodiversiteettiä esille positiivisessa valossa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena hermeneuttisfenomenologisena kokemuksen tutkimuksena, jolla tutkittavasta ilmiöstä on mahdollisuus saada syvällisempää tietoa ilmiön sisältä ja missä tutkija asettuu osaksi tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin harkinnanvaraisena näytteenä neljältä ADHD-diagnoosin saaneelta johtajalta puolistrukturoidulla syvähaastattelulla. Haastatteluaineisto analysoitiin tulkitsevalla hermeneuttisfenomenologisella aineistoanalyysilla, mihin syvällisempää ymmärrystä saatiin tutkijan omakohtaisella kokemuksella neurokirjolla elämisestä.
Tutkimuksessa keskeisimmiksi tuloksiksi nousi ADHD:n myötä johtajuuden dynaamisuus, tarve mahdollistaa muiden onnistuminen, vahva empaattisuus ja ympäristön havainnoinnin sekä uteliaisuuden synnyttämä tarve mahdollisen epätasapainon korjaamiseen. Johtopäätöksenä esitettiin ADHD:n tuovan johtajuuteen niin innovatiivisen johtamisen kuin valmentavan johtajuuden elementtejä, missä innovatiivisuus tulkittiin tutkivana johtajuutena. Keskeisimpänä havaintona nostettiin ADHD:n tuovan ensisijaisesti inhimillisyyttä johtajuuteen.
Tutkimuksen tuloksilla saatiin syvällistä ja tarpeellista tietoa neurodiversiteetistä niin johtajuudessa kuin työ-elämässä, sekä konkreettisia johtamisen toimintamalleja hyödynnettäväksi nykytyöelämän haasteisiin. Tutkimustulosten nähtiin asettuvan merkityksellisemmälle tasolle perinteisen neurodiversiteettitutkimuksen sijaan, sillä ilmiötä tutkittiin neurodivergenteistä lähtökohdista. Näin ollen nostettiin tärkeäksi huomioksi, että neurodiversiteettiä koskevissa jatkotutkimuksissa olisi hyvä olla osallisena aina yksi tai useampi neurodivergentti tutkija.
Tutkimus toteutettiin laadullisena hermeneuttisfenomenologisena kokemuksen tutkimuksena, jolla tutkittavasta ilmiöstä on mahdollisuus saada syvällisempää tietoa ilmiön sisältä ja missä tutkija asettuu osaksi tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin harkinnanvaraisena näytteenä neljältä ADHD-diagnoosin saaneelta johtajalta puolistrukturoidulla syvähaastattelulla. Haastatteluaineisto analysoitiin tulkitsevalla hermeneuttisfenomenologisella aineistoanalyysilla, mihin syvällisempää ymmärrystä saatiin tutkijan omakohtaisella kokemuksella neurokirjolla elämisestä.
Tutkimuksessa keskeisimmiksi tuloksiksi nousi ADHD:n myötä johtajuuden dynaamisuus, tarve mahdollistaa muiden onnistuminen, vahva empaattisuus ja ympäristön havainnoinnin sekä uteliaisuuden synnyttämä tarve mahdollisen epätasapainon korjaamiseen. Johtopäätöksenä esitettiin ADHD:n tuovan johtajuuteen niin innovatiivisen johtamisen kuin valmentavan johtajuuden elementtejä, missä innovatiivisuus tulkittiin tutkivana johtajuutena. Keskeisimpänä havaintona nostettiin ADHD:n tuovan ensisijaisesti inhimillisyyttä johtajuuteen.
Tutkimuksen tuloksilla saatiin syvällistä ja tarpeellista tietoa neurodiversiteetistä niin johtajuudessa kuin työ-elämässä, sekä konkreettisia johtamisen toimintamalleja hyödynnettäväksi nykytyöelämän haasteisiin. Tutkimustulosten nähtiin asettuvan merkityksellisemmälle tasolle perinteisen neurodiversiteettitutkimuksen sijaan, sillä ilmiötä tutkittiin neurodivergenteistä lähtökohdista. Näin ollen nostettiin tärkeäksi huomioksi, että neurodiversiteettiä koskevissa jatkotutkimuksissa olisi hyvä olla osallisena aina yksi tai useampi neurodivergentti tutkija.