Työntekijöiden työmotivaatio: tapaustutkimus metallialan alihankintakonepajasta

Abstract

Työelämä on muuttunut paljon viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Nykyisin työltä odotetaan rahapalkkion lisäksi mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä. Työntekijät ovat yksilöitä, joita motivoivat erilaiset asiat. Osaavan johtajan tulisikin tuntea työntekijänsä riittävän hyvin pystyäkseen johtamaan heitä motivoivasti. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä metallialan alihankintakonepajan työntekijöitä motivoi. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla haluttiin kehittää kohdeorganisaation johtamista, toimintakulttuuria ja erityisesti kokonaispalkitsemista.

Tutkimuskohteena olivat metallialan alihankintakonepaja Refimex Machinery Oy:n työntekijät, jotka työs-kentelevät CNC-koneistajina ja varastotyöntekijöinä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuk-sena. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla henkilöhaastatteluilla, joiden pohjana käytettiin sähköisellä Google Forms -kyselyllä saatuja motiivivastauksia. Analysointi tehtiin hyödyntämällä teemoit-telun keinoja. Tutkimuksen teoriapohjana hyödynnettiin pääosin Reissin (1998) motivaatioprofiilia.

Vahvimpina motiiveina tutkimuksessa nousivat esille järjestys, uteliaisuus ja idealismi eli sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tarve. Motivoivan työn perustana on, että tietää, mitä työssä odotetaan, onnistumisen kokemukset sekä palaute tehdystä työstä. Mielekäs työ on sopiva yhdistelmä rutiinityötä ja uuden oppimista. Lisäksi työssä odotetaan arvostuksen tunnetta, oikeudenmukaisuutta, järjestystä ja rakennetta, yhteenkuuluvuutta sekä tarkoituksenmukaista työympäristöä ja -välineitä. Myös rahapalkalla on työntekijöille tärkeä merkitys. Työntekijöitä motivoivat melko samat asiat, mutta motiivien vahvuus vaihtelee yksilöittäin.

Tutkimus antoi kohdeorganisaation työntekijöistä arvokasta tietoa, jonka avulla organisaation johtamista, organisaatiokulttuuria ja kokonaispalkitsemisjärjestelmää pystytään kehittämään. Työntekijöiden työmotivaatio kasvaisi, jos kehitettäisiin sekä aineetonta että aineellista palkitsemista. Aineettomasta palkitsemisesta esille nousivat tarve saada nykyistä enemmän positiivista palautetta ja arvostuksen tunteen kokemukselle, työntekijöiden kuulemiselle, kun tehdään heidän työhönsä liittyviä päätöksiä sekä tiedonkulun parantamiselle. Aineellisen palkitsemisen osa-alueelta toivottiin kannustavan tulospalkkiojärjestelmän luomista sekä jonkin palveluntarjoajan sovellusta liikunta- ja kulttuurirahan käyttöön. Joitakin aiheita, kuten tiedonkulun haasteita, tulee selvittää vielä lisää. Tulokset ovat sovellettavissa samankaltaisiin organisaatioihin Suomessa.