Rahanpesulain soveltaminen tilintarkastuksessa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia rahanpesulain soveltamista tilintarkastuksessa. Muuttuneen maailmantilanteen vuoksi opinnäytetyön aiheen ajankohtaisuuden lisäksi rahanpesulaki on kokenut osittaisuudistuksen vuonna 2023, ja lakia sovelletaan nyt entistä laajemmin ilmoitusvelvollisten toiminnassa, mukaan lukien tilintarkastajat. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena opinnäytetyönä, johon sisältyy tutkimuksellisen osuuden lisäksi teoriaosuus. Opinnäytetyö toteutettiin ilman toimeksiantajaa, sillä opinnäytetyön tarkoitus on toimia yleisenä tietopohjana kaikille kyseisestä aiheesta kiinnostuneille, sekä toimijoille, joita rahanpesun estäminen velvoittaa Suomessa.

Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsiteltiin tilintarkastusta ja rahanpesua yleisesti, sekä rahanpesun ilmenemismuotoja, kuten mistä rahanpesun tunnistaa. Lisäksi käsiteltiin rahanpesun estämistä viranomais- ja toimijatasolla, sekä miten rahanpesun estämistä koskeva ilmoitusvelvollisuus ja riskiperusteisuus vaikuttaa tilintarkastajan työhön erityisesti uusien asiakkaiden kohdalla. Teoreettisessa osuudessa pyrittiin antamaan lukijalle kattava ja selkeä kuva tilintarkastuksesta ja rahanpesusta, sekä alustaa näin ollen tutkimuksellista osuutta. Opinnäytetyön tutkimuksellinen osan tavoitteena oli selvittää, millaisia tapauksia on käsitelty Korkeimmassa oikeudessa rahanpesuun liittyen ja millaisia tuomioita niistä on annettu, antaen samalla osviittaa siihen millaisia tunnusomaisia piirteitä rahanpesuun yleensä liittyy. Tutkimuksellinen osuus vahvisti osaltaan teoriaosuuden luotettavuutta ja sen riittävyyttä. Tutkimuksellinen osuus antoi myös vahvistuksen siihen, että tilintarkastajan ei välttämättä ole ensimmäinen taho kenen tietoisuuteen epäilyttävät liiketoimet jäävät kiinni.

Johtopäätöksenä voitiin todeta, että rahanpesun estäminen pohjautuu vahvasti riskiperusteisuuteen, tilintarkastajan on laadittava omaan toimintaansa perustuva riskiarvio, sekä valvontatoimenpiteet ja menettelytavat. Lain osittaisuudistuksen myötä rahanpesulain soveltamisala ulottuu pelkän lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamisen lisäksi myös jo ennen asiakassuhdetta perustettaessa asiakkaan tuntemisvelvollisuuteen. Tilintarkastajan on tunnistettava ja todennettava asiakkaansa, toteuttaa asiakkaan jatkuvaa seurantaa, sekä epäilyttävistä liiketoimista on ilmoitettava viivytyksettä rahanpesun selvittelykeskukselle salassapitovelvollisuus huomioon ottaen. Tilintarkastajien rooli rahanpesun estämisessä on yhtä tärkeässä asemassa monen muun ilmoitusvelvollisen tavoin.

The purpose of this thesis was to examine the application of the Anti-Money Laundering Act in auditing. Due to the changed global situation, in addition to the topicality of the topic of the thesis, the Anti-Money Laundering Act has undergone a partial reform in 2023, and the Act is now applied more extensively than before in the activities of obliged entities, including auditors. The thesis was carried out as a research-based thesis, which includes a theoretical part in addition to the research part. The thesis was carried out without a commissioner, as the purpose of the thesis is to serve as a general knowledge base for everyone interested in the topic in question, as well as for actors who are obliged to prevent money laundering in Finland.

The theoretical part of the thesis dealt with auditing and money laundering in general, as well as the manifestations of money laundering, such as how to identify money laundering. In addition, the prevention of money laundering at the level of authorities and operators was discussed, as well as how the notification obligation and risk-based approach to prevent money laundering affect the auditor's work, especially in the case of new customers. The theoretical part aimed to give the reader a comprehensive and clear picture of auditing and money laundering, and thus to provide a platform for the research part. The aim of the research part of the thesis was to find out what kind of cases have been heard in the Supreme Court in connection with money laundering and what kind of judgments have been handed down for them, while at the same time giving an indication of the characteristic features of money laundering in general. The research part strengthened the reliability and sufficiency of the theoretical part. The investigative part also confirmed that the auditor is not necessarily the first party to be aware of suspicious transactions.

As a conclusion, it could be stated that the prevention of money laundering is strongly based on risk, the auditor must prepare a risk assessment based on its own operations, as well as control measures and procedures. As a result of the partial reform of the Act, the scope of application of the AntiMoney Laundering Act extends not only to the performance of a statutory audit, but also to the obligation to know the customer even before a customer relationship is established. The auditor must identify and verify its customers, carry out continuous monitoring of the customer, and report suspicious transactions to the Financial Intelligence Unit without delay, considering the obligation of confidentiality. The role of auditors in the prevention of money laundering is equally important as that of many other obliged entities.