Kevytrakenteisen ulkoseinän kosteudenhallinnan kehittäminen
Savolainen, Harri (2015)
Savolainen, Harri
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504073965
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504073965
Tiivistelmä
Kosteudenhallintaprosessi käsittää koko rakennuksen elinkaaren aikana suoritettavat toimenpiteet, joilla hallitaan rakennuksen kosteusteknistä suunnittelua sekä kosteusrasituksia rakentamisen ja käytön aikana. Työmaan tärkein kosteudenhallinnan tehtävä on estää kosteusvaurioiden synty ilman aikatauluviivytyksiä. Tähän päästäkseen työmaan kannattaa laatia työvaihekohtaisia kosteudenhallintasuunnitelmia vaativimpien työvaiheiden osalta. Ensisijaista on kosteusrasitusten sekä riskien tunnistaminen ja kyky hallita niitä.
Rakentamisaikaiset kosteudenhallinnan toimenpiteet ja kosteusrasitusten vaikutukset vaihtelevat elementti- ja paikallarakentamisen välillä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia näitä eroavaisuuksia, sekä teettää kosteudenhallintasuunnitelma ja tarkennettu tehtäväsuunnitelma kevytrakenteisten ulkoseinäelementtien asennustyöhön. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistotutkimusta ja kyselytutkimusta. Rakennuskohteena oli Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n hanke SYK TAY Lääketieteen Uudisrakennus, jota pääurakoi tämän opinnäytetyön tilaaja NCC Rakennus Oy.
Lopullinen kosteudenhallintasuunnitelma tehtiin yhteistyössä hankeen valvojien, suunnittelijoiden, työnjohdon ja aliurakoitsijan kanssa. Suunnitelma tehtiin osana työvaiheen tehtäväsuunnittelua ja tällä poistettiin kosteusteknisiä riskejä ja parannettiin käytännön toimenpiteitä ennen varsinaista työtehtävän aloitusta.
Työn tutkimusten perusteella voidaan todeta, että tämän kaltaisessa kohteessa ulkoseinän rakentaminen elementeistä on kosteusteknisesti paikallarakentamista riskittömämpi työtapa. Elementtirakentamisessa kosteudenhallinnan merkitys korostuu suunnittelupuolella, kun taas paikallarakentamisessa työmaan tehtäväsuunnittelussa. Rakentamistavasta riippumatta suunnitteluratkaisuilla voidaan vähentää ja poistaa kosteusteknisiä riskejä ja niiden vaikutuksia. Työmenetelmien mahdolliset edut on mietittävä tapauskohtaisesti, tarkastelemalla kustannuksia mm. sääsuojausten, logistiikan, materiaalihukan, työntekijöiden ja aikataulun sekä yleisten työmaakulujen kannalta.
Rakentamisaikaiset kosteudenhallinnan toimenpiteet ja kosteusrasitusten vaikutukset vaihtelevat elementti- ja paikallarakentamisen välillä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia näitä eroavaisuuksia, sekä teettää kosteudenhallintasuunnitelma ja tarkennettu tehtäväsuunnitelma kevytrakenteisten ulkoseinäelementtien asennustyöhön. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistotutkimusta ja kyselytutkimusta. Rakennuskohteena oli Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n hanke SYK TAY Lääketieteen Uudisrakennus, jota pääurakoi tämän opinnäytetyön tilaaja NCC Rakennus Oy.
Lopullinen kosteudenhallintasuunnitelma tehtiin yhteistyössä hankeen valvojien, suunnittelijoiden, työnjohdon ja aliurakoitsijan kanssa. Suunnitelma tehtiin osana työvaiheen tehtäväsuunnittelua ja tällä poistettiin kosteusteknisiä riskejä ja parannettiin käytännön toimenpiteitä ennen varsinaista työtehtävän aloitusta.
Työn tutkimusten perusteella voidaan todeta, että tämän kaltaisessa kohteessa ulkoseinän rakentaminen elementeistä on kosteusteknisesti paikallarakentamista riskittömämpi työtapa. Elementtirakentamisessa kosteudenhallinnan merkitys korostuu suunnittelupuolella, kun taas paikallarakentamisessa työmaan tehtäväsuunnittelussa. Rakentamistavasta riippumatta suunnitteluratkaisuilla voidaan vähentää ja poistaa kosteusteknisiä riskejä ja niiden vaikutuksia. Työmenetelmien mahdolliset edut on mietittävä tapauskohtaisesti, tarkastelemalla kustannuksia mm. sääsuojausten, logistiikan, materiaalihukan, työntekijöiden ja aikataulun sekä yleisten työmaakulujen kannalta.