Unga vuxna med psykisk ohälsa : En kvalitativ studie hur primärvården upplevs vid psykisk ohälsa

Abstract

Psykisk ohälsa är vanligt bland unga vuxna och är ett stort folkhälsoproblem. Vanliga tillstånd som depression och ångestsyndrom förekommer ofta i denna åldersgrupp och kan påverka den psykiska hälsan negativt om stöd saknas. För unga vuxna är ofta primärvården det första steget till hjälp, därför är ett gott bemötande och ett lättillgängligt stöd viktigt. Syftet med detta examensarbete var att undersöka hur unga vuxna har upplevt bemötandet och det stöd de fått inom primärvården vid psykisk ohälsa, samt hur de önskat att bemötandet och stödet ska vara.

Studien genomfördes med en kvalitativ metod. Fem unga vuxna i åldern 19–24 år intervjuades med hjälp av semistrukturerade intervjuer. Det insamlade materialet analyserades med reflexiv tematisk analys med induktiv ansats. Den teoretiska utgångspunkten som användes i studien baserades på Halldórsdóttir (1996) Caring and Uncaring Encounters in Nursing and Health Care.

Resultatet visar att unga vuxna upplevde bemötandet inom primärvården på olika sätt. Vissa beskrev positiva upplevelser, där det framkom att ett gott bemötande kunde skapa trygghet när vårdpersonal försökte förstå deras situation på djupet, lyssnade och tog sig tid. Andra upplevde att deras psykiska ohälsa inte togs på allvar eller att det saknades kontinuitet och ansvar. Unga vuxna som deltog i studien beskrev även hur viktigt det är att vårdpersonalen har kunskap om psykisk ohälsa, och det fanns en tydlig önskan om mer fokus på samtal och information. Unga vuxnas perspektiv på ett gott bemötande kännetecknas av medkänsla, respekt och hänsyn till individuella behov.

Mielenterveysongelmat ovat yleisiä nuorilla aikuisilla ja ovat suuri kansanterveydellinen ongelma. Tavallisia tiloja, kuten masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä esiintyy usein tässä ikäryhmässä, ja ne voivat vaikuttaa kielteisesti psyykkiseen hyvinvointiin, jos tuki puuttuu. Nuorille aikuisille perusterveydenhuolto on usein ensimmäinen askel avun hakemisessa, joten hyvä kohtaaminen ja helposti saatavilla oleva tuki ovat erityisen tärkeitä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten nuoret aikuiset kokivat kohtaamisen ja saamansa tuen perusterveydenhuollossa mielenterveysongelmien yhteydessä sekä miten he toivoivat kohtaamisen ja tuen toteutuvan.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella menetelmällä. Viisi 19–24-vuotiasta nuorta aikuista haastateltiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Aineisto analysoitiin refleksiivisellä temaattisella analyysilla induktiivisella lähestymistavalla. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana käytettiin Halldórsdóttirin (1996) teosta Caring and Uncaring Encounters in Nursing and Health Care.

Tulokset osoittavat, että nuoret aikuiset kokivat kohtaamisen perusterveydenhuollossa eri tavoin. Osa heistä kuvaili myönteisiä kokemuksia, joissa hyvä kohtaaminen loi turvallisuuden tunnetta, kun hoitohenkilökunta pyrki ymmärtämään heidän tilanteensa syvällisesti, kuunteli ja antoi aikaa. Toiset puolestaan kokivat, ettei heidän mielenterveysongelmiaan otettu vakavasti tai että jatkuvuus ja vastuunotto puuttuivat. Tutkimukseen osallistuneet nuoret aikuiset korostivat myös, kuinka tärkeää on, että hoitohenkilökunnalla on riittävästi tietoa mielenterveydestä. He toivoivat selvästi enemmän keskittymistä keskusteluihin ja tiedon jakamiseen. Nuorten aikuisten näkökulmasta hyvä kohtaaminen perustuu myötätuntoon, kunnioitukseen ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamiseen.

Mental health problems are common among young adults and a major public health issue. Common conditions such as depression and anxiety disorders occur frequently in this age group and can negatively affect mental health if support is lacking. For young adults, primary health care is often the first step to seeking help and therefore good encounters and accessible support are important. The purpose of this thesis was to examine how young adults experienced the encounter and the support they received within primary health care when seeking help for mental health problems, and how they wished the encounter and support would be.

This study was conducted using a qualitative method. Five young adults aged 19–24 were interviewed through semi-structured interviews. The collected material was analyzed using reflexive thematic analysis with an inductive approach. The theoretical framework used in the study was based on Halldórsdóttir (1996) Caring and Uncaring Encounters in Nursing and Health Care.

The results show that young adults experienced encounters within primary care in different ways. Some described positive experiences, where a supportive encounter contributed to a sense of safety when healthcare staff tried to understand their situation in depth, listened and took their time. Others felt that their mental health issues were not taken seriously or that continuity and responsibility were lacking. The young adults who participated in the study also emphasized the importance of healthcare staff having knowledge about mental health, and there was a clear desire for more focus on dialogue and information. From the perspective of young adults, a good encounter is characterized by compassion, respect, and consideration for individual needs.