Länsinaapurin virsiä suomeksi käännettynä : Ruotsalaisia virsiä suomalaiseen käyttöön

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutustua kuuteen ruotsalaiseen virteen, ja tutkia, millä tavalla ne voi tuoda suomalaisen jumalanpalveluselämän käyttöön. Valikoin kolme jo käännettyä ruotsalaista virttä, sekä käänsin itse kolme muuta virttä, joita ei vielä ollut suomeksi käännettynä. Tällaisen tutkimusprosessin avulla oli mahdollista tutkia käännöstyötä, sen haasteita, ja mahdollisten haasteiden ylittämistä. Tämän lisäksi opinnäytetyössä tutkittiin lyhyesti myös Suomen ja Ruotsin virsikirjaa.

Opinnäytetyössä oli tarkoitus selvittää, miten käännöstyössä esiintyvät ongelmat voidaan ylittää. Muut tutkimuskysymykset koskivat virsien vastaanottoa koeryhmän keskuudessa, ja sitä, mihin tilaisuuksiin kyseiset virret sopivat.

Käännöstyön valmistuttua virret esitettiin koeryhmälle, jotka kyselylomakkeen kautta saivat kertoa omista mielipiteistään, ajatuksistaan ja ideoistaan. Koeryhmä antaa näkökulmia siihen, mitä mieltä he ovat virsistä, käännöksistä ja siitä, sopivatko ne seurakunnan yhteislauluiksi.

Tutkimuksen kautta voi todeta, että sanojen ja melodian yhteensopivuus, ja alkuperäisen sanoman säilyttäminen ovat suurimmat haasteet käännöstyössä. Nämä haasteet ylitetään luovuuden, kärsivällisyyden ja kompromissien kautta.

Koeryhmän palaute kyseisistä virsistä antaa uusia näkökulmia virsien tulkintoihin, sanomiin ja siihen, mihin seurakunnan hengellisiin tilaisuuksiin ne voisivat sopia. Osa virsistä on hyvin pidettyjä yhteislauluina, ja osa koetaan haastavammiksi melodian tai sanojen tavutusten kannalta. Kokonaisuudessaan koeryhmä suhtautuu positiivisesti uusiin virsiin ja niiden mahdolliseen käyttöönottoon suomalaisessa seurakunnassa.

Syftet med det här examensarbetet var att fördjupa sig i ett antal svenska psalmer, och studera på vilket sätt de skulle kunna användas i finska församlingar. Avsikten för det här arbetet var att välja tre psalmer som redan finns översatta till finska, samt översätta tre andra psalmer själv. Den här processen gjorde det möjligt att studera hur det är att översätta psalmer, vilka problem man stöter på och hur man kan lösa dessa problem. Det forskas även kort om både den svenska och finska psalmboken.

I det här examensarbetet var avsikten att fokusera på lösningar till problemen som uppstår under översättningsprocessen. De andra forskningsfrågorna gällde försöksgruppens mottagande av psalmerna, och i vilka kyrkliga förrättningar psalmerna bäst skulle passa.

När jag hade färdigöversatt psalmerna presenterades de för en försöksgrupp som fick berätta om sina åsikter, tankar och idéer. Försökspersonerna fick genom en enkät framföra vad de tyckte om psalmerna, översättningarna och huruvida de skulle passa som allsång i kyrkan.

Det kan konstateras att de största problemen vid översättning är textens och melodins samstämmighet samt konsten att bevara originaltextens budskap. De här problemen kan övervinnas genom kreativitet, tålamod och kompromisser.

Försöksgruppens kommentarer ger nya perspektiv på psalmernas budskap, tolkningar och ifall psalmerna skulle passa i den finska församlingen. En del av psalmerna är väldigt omtyckta som allsång, medan andra upplevs svårare på grund av melodierna eller långa stavelser. Som helhet var försöksgruppen positivt inställd till psalmerna och deras potential som allsång i finska församlingar.

The purpose of this thesis was to research six Swedish hymns, and study in what ways they might be used in Finnish parishes. The idea was to choose three Swedish hymns that are already translated to Finnish and translate three more on my own. This process made it possible to study what translating hymns is like, what problems one comes across and how to overcome those problems. There are also a couple of short chapters on both the Swedish and Finnish hymn books.

The intent with this thesis was to study how one can overcome the obstacles caused by translation. The other research questions concerned the test group’s reception of the hymns, and suggestions of possible church occasions where the hymns would be suitable.

After the hymns had been translated, they were presented to a small test group, who had the opportunity to express their opinions, thoughts and ideas on the hymns. The test group explained through a survey what they thought about the hymns, the translations and whether the hymns would be good for community singing at church.

This study reveals that the compatibility between lyrics and melody, as well as the ability the preserve the message of the original text, are the most difficult obstacles when translating. These problems can be solved through creativity, patience and compromises.

The opinions of the test group give new perspectives on the interpretation, message and the hymns’ suitability for community singing at church. Some hymns are very liked, whereas others are perceived to be harder due to their difficult melodies or syllables. In conclusion the test group had a positive attitude towards the hymns and their potential as community songs in Finnish parishes.