Toipuvien päihdeaddiktien kokemuksia hoitoon pääsystä ja hoidosta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää toipuvien päihdeaddiktien kokemuksia hoitoon pääsystä ja hoidosta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa KRIS Satakunta ry:lle päihderiippuvuudesta toipuvien kokemuksia hoitoon pääsystä ja hoidosta. Toimintaympäristönä meillä oli KRIS Satakunta ry.

Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena, eli määrällisenä tutkimuksena, sisältäen kuitenkin laadullisen osion. Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla KRIS Satakunta ry:n kävijöille. Aineisto kerättiin keväällä 2025. Tutkimukseen osallistui 15 päihderiippuvuudesta toipuvaa henkilöä.

Tutkimustulokset osoittivat, että ennen päihdehoitoon hakeutumista vastaajien käyttöhistoriat olivat pitkiä. Päihderiippuvuus oli ollut vähintään kolme vuotta, enimmillään jopa 45-vuotta ennen hoitoon pääsyä. Lähes jokaisella kyselyyn vastanneella oli kyse monipäihderiippuvuudesta. Päihdehoitoon pääsy oli joidenkin mielestä koettu vaikeaksi, tähän vaikuttivat muun muassa jonot vieroitusjaksoille. Odotusaika vieroitusjaksolle oli jonojen vuoksi saattanut kestää kuukauden, myös tavat hoitoon pääsyssä vaihtelivat. Päihdehoitoa oli järjestetty myös kotikunnan ulkopuolella. Vertaistuella oli päihdehoidon aikana koettu olevan suuri merkitys, esiin nousi erityisesti KRIS:in, Na- ja AA- ryhmien tarjoama tuki. Ryhmätoiminta koettiin myös hyödylliseksi päihdehoidon aikana. Pääosin kokemukset päihdehoidosta oli myönteisiä ja päihdehoitoa oli järjestetty yksilöllisesti toipuvan tilanteeseen perehtyen. Jatkohoitoon ohjaus oli koettu onnistuneen.

Jatkotutkimuksena voisi perehtyä enemmän päihdehoidon tavoitteellisuuteen ja asiakaslähtöisyyteen. Myös vieroitusjakson määrä vaihtelee suuresti toipujien välillä, joten tämän pohjalta voisi perehtyä vieroitusjaksojen määriin, joita toipuva päihdeaddikti keskimäärin käy läpi. Jatkotutkimuksena voisi lisäksi selvittää vertaistuen merkitystä enemmän ja onko sitä saatavilla tarpeeksi vieroitusjakson aikana.

The purpose of this theses was to find out the experiences of having access to treatment and receiving care for drug addicts in recovery. The objective was to produce information for KRIS Satakunta ry about the experiences of having access to treatment and receiving care for drug and alcohol addicts in recovery. KRIS Satakunta ry was our operating environment.

Thesis was executed as a quantitative, i.e. quantitative, study, however including qualitative section. The research was done using an electronic questionnaire form which was made available to everyone visiting KRIS Satakunta ry. The research material was collected in spring 2025. There were 15 people who took part in the research. They all were drug addicts in recovery.

The survey results showed that people before asking to get treatment had a long history of substance abuse. Before receiving care, drug and alcohol addiction durations varied from minimum of three years up to 45 years. Almost everyone who answered the survey had problems with multiple different substances simultaneously. Having access to treatment was considered to be an issue due to the waiting lines for rehabilitation periods. The waiting time could have lasted for a month and the methods with which to receive care varied as well. Substance abuse treatment was organized outside municipal of residence as well. During substance abuse treatment peer support was regarded as great importance, especially in Na- and AA- groups offered by KRIS. Group activities were regarded as beneficial during substance abuse treatment as well. Experiences of substance abuse treatment were mainly positive, and treatments were offered individually after fully orienting in the situation of the person in recovery. There was a sense of success after directing to the follow-up treatment.

As a further study a deeper look in the goal-directed approach and customer-oriented approach of substance abuse treatments is needed. The amount of rehabilitation periods varies a lot between people in recovery, so based on this, there is a need to focus more on how many rehabilitation periods in average a person in recovery goes through. Among these there is reason as a further study to find out more about peer support and its meaning to the people in recovery and is there enough availability of peer support.