Akutens kunnande hem till patienten: en kvalitativ intervjustudie om vårdpersonalens upplevelser av LiSa-verksamheten

Abstract

Syftet med studien var att ta reda på om LiSa-verksamheten kan bidra till att vården blir effektivare och mera värdig för den äldre patienten, samt få mer information om verksamheten och hur vårdpersonal upplevt att den påverkat vården och om den underlättat arbetet på akuten. Genom denna studie hoppas skribenterna att mer vårdpersonal får kunskap om verksamheten och kan börja använda den i sitt arbete samt att även läsaren får mer kunskap kring verksamheten.

Studiens frågeställningar var ” vilka upplevelser och erfarenheter har vårdpersonal av LiSaverksamheten” och ”hur kan LiSa-verksamheten utvecklas eller förbättras”. Som teoretisk utgångspunkt användes Virginia Hendersons behovsteori.

I studien användes en kvalitativ metod. Som insamlingsmetod användes semistrukturerade intervjuer och analyserna gjordes genom en kvalitativ innehållsanalys. I studien deltog åtta respondenter. Alla respondenter var i olika åldrar och hade olika lång erfarenhet av vårdyrket.

Frågeställningarna blir besvarade i resultatet. I resultatet redovisas deltagarnas egna upplevelser och åsikter om hur de tycker att LiSa-verksamheten fungerar, hurudan respons de fått och hur den kan utvecklas.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voiko LiSa-toiminta edistää hoidon tehokkuutta ja lisätä vanhusten hoidon arvokkuutta, sekä saada lisää tietoa toiminnasta ja siitä, miten hoitohenkilökunta on kokenut sen vaikuttaneen hoitoon ja helpottaneen päivystyksen työtä. Tämän tutkimuksen avulla kirjoittajat toivovat, että useampi hoitaja saa tietoa toiminnasta ja voi hyödyntää sitä työssään, ja että myös lukija saa lisää ymmärrystä toiminnasta.

Tutkimuskysymykset olivat: ”Minkälaisia kokemuksia ja näkemyksiä hoitohenkilökunnalla on LiSatoiminnasta?” ja ”Miten LiSa-toimintaa voitaisiin kehittää tai parantaa?”. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Virginia Hendersonin tarveteoriaa.

Tutkimuksessa käytettiin laadullista menetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä olivat puolistrukturoidut haastattelut, ja analyysi toteutettiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimukseen osallistui kahdeksan vastaajaa, jotka olivat eri ikäisiä ja omaavat eri pituisen työkokemuksen hoitoalalta.

Tutkimuskysymyksiin vastataan tuloksissa. Tuloksissa esitellään osallistujien omia kokemuksia ja näkemyksiä siitä, miten heidän mielestään LiSa-toiminta toimii, minkälaista palautetta he ovat saaneet ja miten toimintaa voitaisiin kehittää.

The purpose of this study was to explore whether the LiSa operation can contribute to more efficient and dignified care for elderly patients, as well as to gather more information about the operation and how healthcare personnel perceive its impact on care and, whether it has facilitated work in the emergency department. Through this study, the authors hope to raise awareness about the operation among more healthcare workers, encouraging its adoption in their practice, and to increase the reader´s understanding of the operation.

The research questions were: “What experiences and perceptions do healthcare personnel have of the LiSa operation?” and “How can the LiSa operation be developed or improved?”. Virginia Hendersons´s Need Theory was used as the theoretical framework.

A qualitative method was used in this study. Semi-structured interviews were conducted for data collection, and the analysis was carried out through qualitative content analysis. Eight respondents participated in the study. They were of different ages and had varying lengths of professional experience in healthcare.

The research questions are answered in the results section. The results present the participants´ own experiences and opinions on how they perceive the LiSa operation, the kind of feedback they have received, and suggestions for further development.