Voimaharjoittelu ahdistuneisuusoireissa ja -häiriöissä : integroiva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä Suomessa ja maailmalla. Tästä ja viime vuosina lisääntyneestä ahdistuneisuusoireilusta huolimatta ahdistuneisuushäiriöt ovat kuitenkin alihoidettuja, eivätkä niistä kärsivät usein saa oireisiinsa asianmukaista hoitoa. Vaikka ahdistuneisuusoireilu ja -häiriöt aiheuttavat merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia ja kansanterveydellisiä vaikutuksia, on psykiatrian alan rahoitus ollut Suomessa jo pitkään tasaisesti laskusuuntainen.

Ahdistuneisuushäiriöiden hoito on perinteisesti keskittynyt lääkehoitoon ja psykoterapiaan. Kuitenkin myös näyttö liikunnan ahdistuneisuus- ja masennusoireita lieventävästä vaikutuksesta on lisääntynyt, ja kohtuukuormitteisena sen on havaittu myös ehkäisevän ahdistuneisuushäiriöiden kehittymistä. Tutkimus on kuitenkin vielä toistaiseksi keskittynyt pääasiassa aerobisen liikunnan vaikutuksiin, ja muita liikunnan muotoja, kuten voimaharjoittelua, on alettu vasta viime vuosina tutkimaan tarkemmin.

Integroivana kirjallisuuskatsauksena toteutetun opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä voimaharjoittelun vaikutuksista ahdistuneisuusoireisiin ja -häiriöisiin tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella tiedetään. Tavoitteena oli vetää yhteen ja tuottaa lisää tietoa ahdistuneisuusoireisten ja -häiriöisten nykyisten hoitokäytänteiden, sekä kyseisten kohderyhmien kanssa työskentelevien ammattilaisten kuntoutuksen suunnittelun ja toteutuksen tueksi, sekä tuottaa aiheesta jatkotutkimusehdotuksia. Aineistoa kerättiin Pubmed-, CINAHL-, SPORTDiscus-, ja MEDLINE-tietokannoista ennalta määrättyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Katsaukseen valittiin mukaan viisi (n=5) satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (RCT). Valikoitujen tutkimusten laatu arvioitiin JBI-arviointikriteeristön avulla.

Kirjallisuuskatsauksesta saatujen tulosten perusteella kahdeksan viikkoa kestävällä voimaharjoittelu vaikuttaisi lieventävän ahdistuneisuusoireilua inaktiivisilla nuorilla aikuishenkilöillä, joiden oireet täyttävät yleistyneen ahdistuneisuushäiriön diagnostiset kriteerit tai jotka kokevat lisääntyneitä ahdistuneisuus- tai huolestuneisuusoireita. Huolestuneisuusoireiden osalta positiivinen vaikutus vaikuttaisi koskevan vain yleistyneen ahdistuneisuushäiriön diagnostiset kriteerit täyttäviä henkilöitä. Voimaharjoittelulla ei kuitenkaan vaikuttaisi olevan akuutteja tilanneahdistuneisuus- tai huolestuneisuusoireita vähentäviä tai lisääviä vaikutuksia. Yksilön odotusten liikunnan vaikutuksista ei havaittu olevan yhteydessä akuutteihin mitattuihin ahdistuneisuus- tai mielialaoireiden muutoksiin.

Anxiety disorders are among the most common mental health disorders in Finland and worldwide. Despite this and the increase in general anxiety in recent years, anxiety disorders are still undertreated and those suffering from them do not often receive proper treatment for their symptoms. Although anxiety symptoms and disorders cause significant societal costs and public health impacts, the funding for the field of psychiatry in Finland has been in steady decline.

Traditionally the treatment of anxiety disorders has focused on pharmacological and psychotherapeutical measures. However evidence of the effect of exercise on reducing anxiety and depressive symptoms has increased, and moderately loaded exercise has also been found to reduce the risk of developing an anxiety disorder. Still research has so far focused on the effects of aerobic exercise, and other forms of exercise, such as strength training, have only been studied more in recent years.

The aim of the thesis, carried out as a integrative literature review, was to investigate the effects of strength training on anxiety symptoms and disorders based on the current literature. The goal was to make a summary based on the results of the review and produce additional information to support the current care practices and the professionals working with these target groups to plan and carry out rehabilitation. The goal was also to produce further research proposals. The literature search was conducted from Pubmed-, CINAHL-, SPORTDiscus-, and MEDLINE-databases with predetermined inclusion and exclusion criteria. Five (n=5) randomized controlled trials (RCT) were included in the final review. The quality of the selected studies was evaluated with JBI critical appraisal tools.

Based on the findings of the review, 8 weeks of strength training appears to reduce the symptoms of anxiety among inactive individuals meeting the diagnostic criteria for generalized anxiety disorder and those experiencing elevated anxiety or worry symptoms. Worry symptoms seemed to improve only with those suffering from generalized anxiety disorder. Strength training does not however seem to improve or worsen acute state anxiety or worry symptoms. The individual expectations on the effects of exercise do not appear to be connected to the measured changes of anxiety and mood.