Rekrytointiprosessin vaikutus työnantajakuvaan
Koskinen, Heta (2025)
Koskinen, Heta
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051812951
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051812951
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka rekrytointiprosessin onnistuminen vaikuttaa työnhakijoille rakentuvaan työnantajakuvaan. Toisin sanoen tutkittiin hakijakokemusta rekrytointiprosessin varrella ja sen vaikutusta siihen, millaisena hakija kokee yrityksen työnantajana. Tutkimuksen avulla kartoitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat työnantajakuvaan positiivisesti ja mitkä negatiivisesti. Rekrytointiprosessia tutkittiin hakijan näkökulmasta ja se jaettiin harkinta-, haku- ja valintavaiheisiin.
Tietoperustassa käsiteltiin työnantajakuvan käsitettä ja sen rinnakkaiskäsitteitä, kuten työnantajamielikuvaa, työnantajamainetta sekä työnantajabrändiä ja -brändäystä. Tämän jälkeen käsiteltiin rekrytointiprosessin ja hakijakokemuksen käsitteitä. Tästä siirryttiin rekrytointiprosessin käsittelyyn työnhakijan näkökulmasta. Hakijan näkökulmaa rekrytointiprosessissa tutkittiin siis hakijakokemuksen kautta, eli harkinta-, haku- ja valintavaiheiden kautta.
Tutkimus toteutettiin määrällisellä eli kvantitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimuksella ei ollut toimeksiantajaa. Tutkimusta varten luotiin kyselytutkimus, joka lähetettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön alemman ja ylemmän tutkinnon suorittaville suomenkielisille opiskelijoille tammikuussa 2025. Vastausaikaa oli kaksi viikkoa. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 64 kappaletta.
Tutkimuksen tulosten perusteella tärkeimpänä tekijänä positiivisen työnantajakuvan rakentumiselle pidettiin yrityksen suorittamaa aktiivista, avointa ja selkeää viestintää. Selkein tekijä negatiiviselle työnantajakuvalle oli viestinnän puute. Tutkittavat arvostivat henkilökohtaista palautetta ja nopeaa yhteydenottoa työpaikkahakemuksen jätön jälkeen. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että niin haastattelukutsu kuin tieto palkkauksesta tulisi välittää soittamalla, kun taas tieto hylkäyksestä tulisi välittää sähköpostilla. Tulosten perusteella myös palautteen saaminen oli tärkeä tekijä positiivisen työnantajakuvan rakentumisessa, niin palkatuille kuin hylätyille hakijoille. Myös palautteen antamisen mahdollisuus rekrytointiprosessin jälkeen
oli tekijä, joka tuki positiivista työnantajakuvaa.
Tietoperustassa käsiteltiin työnantajakuvan käsitettä ja sen rinnakkaiskäsitteitä, kuten työnantajamielikuvaa, työnantajamainetta sekä työnantajabrändiä ja -brändäystä. Tämän jälkeen käsiteltiin rekrytointiprosessin ja hakijakokemuksen käsitteitä. Tästä siirryttiin rekrytointiprosessin käsittelyyn työnhakijan näkökulmasta. Hakijan näkökulmaa rekrytointiprosessissa tutkittiin siis hakijakokemuksen kautta, eli harkinta-, haku- ja valintavaiheiden kautta.
Tutkimus toteutettiin määrällisellä eli kvantitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimuksella ei ollut toimeksiantajaa. Tutkimusta varten luotiin kyselytutkimus, joka lähetettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön alemman ja ylemmän tutkinnon suorittaville suomenkielisille opiskelijoille tammikuussa 2025. Vastausaikaa oli kaksi viikkoa. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 64 kappaletta.
Tutkimuksen tulosten perusteella tärkeimpänä tekijänä positiivisen työnantajakuvan rakentumiselle pidettiin yrityksen suorittamaa aktiivista, avointa ja selkeää viestintää. Selkein tekijä negatiiviselle työnantajakuvalle oli viestinnän puute. Tutkittavat arvostivat henkilökohtaista palautetta ja nopeaa yhteydenottoa työpaikkahakemuksen jätön jälkeen. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että niin haastattelukutsu kuin tieto palkkauksesta tulisi välittää soittamalla, kun taas tieto hylkäyksestä tulisi välittää sähköpostilla. Tulosten perusteella myös palautteen saaminen oli tärkeä tekijä positiivisen työnantajakuvan rakentumisessa, niin palkatuille kuin hylätyille hakijoille. Myös palautteen antamisen mahdollisuus rekrytointiprosessin jälkeen
oli tekijä, joka tuki positiivista työnantajakuvaa.